Matkailu taantuvan teollisuuskaupungin vetovoimatekijänä - esimerkkinä Varkauden Kämärin alue
Lehtoaho, Vilho (2010)
Lehtoaho, Vilho
2010
Rakennetun ympäristön tiedekunta
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201007051227
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201007051227
Tiivistelmä
Diplomityöni on tutkimusmatka kaupunkirakenteen syntyyn ja sen muutoksiin vaihtelevassa maailman tilanteessa. Käsittelyssäni etenen vähitellen kohti nykytilannetta, missä jälkiteollinen kaupunki on uusien haasteiden edessä. Pääfokukseni on erään suomalaisen jälkiteollisen kaupungin, Varkauden, tarkastelussa. Varkauden haasteena on tällä hetkellä luoda omaa kaupunki-imagoaan uudestaan ja etsiä vaihtoehtoisia elinkeinoja muuttotappiouhan alla. Kaupunki järjesti vuonna 2009 arkkitehtisuunnittelukilpailun, jossa keskustan tuntumassa sijaitsevalle Kämärin alueelle haettiin koko kaupungin elinvoimaisuutta lisääviä uusia käyttömahdollisuuksia. Osallistuin kilpailuun matkailupainotteisella, alueen luontoarvot huomioon ottavalla suunnitelmalla.
Kaupunkien synty pohjautuu usein johonkin taloudellisesti kannattavaan toimintaan, joka useissa tapauksissa niin Suomessa kuin maailmallakin oli ennen teollisuus. Teollistuminen oli vahva asutuksen keskittäjä, koska runsas työvoiman tarve oli teollisuudelle ominaista. Elinkeinorakenteen muutos maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskuntaan johti aikoinaan teollisuuskaupunkien syntyyn ja tätä kautta elettiin Suomessa 1960- ja 1970-luvuille saakka. Vähitellen olemme siirtyneet kohti jälkiteollista yhteiskuntaa, jossa keskeisimmiksi työllistäjiksi ohi teollisuuden ovat nousseet palveluelinkeinot sekä tieto- ja viestintätekniikka.
Jälkiteollisuuden aikaa eletään myös 23 000 asukkaan Varkaudessa. Siellä vahvana työllistäjänä on viime päiviin asti ollut Stora Enso, mutta uhka tehtaan lopettamisesta tuo synkkiä pilviä kaupungin tulevaisuuden ylle. Niinpä ajankohtaisiksi ovat nousseet kysymykset siitä, kuinka kaupunki voisi säilyä elinvoimaisena rakennemuutoksen edessä. Vuonna 2009 Varkauden kaupunki analysoi realistisesti laaditussa kaupunkistrategiassaan alueen mahdollisuuksia ja uhkia. Arvioinnin pohjalta laadittiin niin kutsutut kriittiset menestystekijät, joiden tavoitteena on parantaa kaupungin imagoa, lisätä yritystoiminnan edellytyksiä alueella, kehittää asumista sekä monipuolistaa yhteistyötä Keski-Savon muiden alueiden kanssa. Osana kehittämistyötä järjestettiin Kämärin ideakilpailu. Tuolle vajaakäyttöön jääneelle hienolle alueelle haettiin uusia matkailullisia- ja muita toiminta-ajatuksia.
Kämäri on jaettavissa kolmeen toiminnallisesti erilaiseen alueeseen: luonto-, urheilu- ja Taipaleen kanava-alueeseen. Kilpailun tavoitteena oli yhdyskunta- ja maisemasuunnittelun keinoin lisätä alueen yhteneväisyyttä ja vetovoimaisuutta kehittämällä aluetta matkailullisesti monipuolisemmaksi, ympäristöltään viihtyisämmäksi ja rakennuskannaltaan toimivammaksi. Omassa suunnitelmassani halusin kunnioittaa alueen herkkää luontoa sekä historiallisesti arvokasta perinnemaisemaa, sekä hyödyntää maaston ja maiseman tarjoamat mahdollisuudet. Sijoitin alueelle uutta asuin- ja liikerakentamista, urheilua ja matkailua palvelevia rakennuksia, sekä tiloja lapsille ja taiteilijoille. Lopputuloksena on viihtyisä ympäristö kaupunkilaisille, työntekijöille ja matkailijoille. Painotan suunnitelmassani erityisesti matkailua, mikä on nykyaikaisessa palveluyhteiskunnassa kohonnut yhdeksi merkittäväksi työllistäjäksi maatalouden ja teollisuuden tilalle. /Kir10
Kaupunkien synty pohjautuu usein johonkin taloudellisesti kannattavaan toimintaan, joka useissa tapauksissa niin Suomessa kuin maailmallakin oli ennen teollisuus. Teollistuminen oli vahva asutuksen keskittäjä, koska runsas työvoiman tarve oli teollisuudelle ominaista. Elinkeinorakenteen muutos maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskuntaan johti aikoinaan teollisuuskaupunkien syntyyn ja tätä kautta elettiin Suomessa 1960- ja 1970-luvuille saakka. Vähitellen olemme siirtyneet kohti jälkiteollista yhteiskuntaa, jossa keskeisimmiksi työllistäjiksi ohi teollisuuden ovat nousseet palveluelinkeinot sekä tieto- ja viestintätekniikka.
Jälkiteollisuuden aikaa eletään myös 23 000 asukkaan Varkaudessa. Siellä vahvana työllistäjänä on viime päiviin asti ollut Stora Enso, mutta uhka tehtaan lopettamisesta tuo synkkiä pilviä kaupungin tulevaisuuden ylle. Niinpä ajankohtaisiksi ovat nousseet kysymykset siitä, kuinka kaupunki voisi säilyä elinvoimaisena rakennemuutoksen edessä. Vuonna 2009 Varkauden kaupunki analysoi realistisesti laaditussa kaupunkistrategiassaan alueen mahdollisuuksia ja uhkia. Arvioinnin pohjalta laadittiin niin kutsutut kriittiset menestystekijät, joiden tavoitteena on parantaa kaupungin imagoa, lisätä yritystoiminnan edellytyksiä alueella, kehittää asumista sekä monipuolistaa yhteistyötä Keski-Savon muiden alueiden kanssa. Osana kehittämistyötä järjestettiin Kämärin ideakilpailu. Tuolle vajaakäyttöön jääneelle hienolle alueelle haettiin uusia matkailullisia- ja muita toiminta-ajatuksia.
Kämäri on jaettavissa kolmeen toiminnallisesti erilaiseen alueeseen: luonto-, urheilu- ja Taipaleen kanava-alueeseen. Kilpailun tavoitteena oli yhdyskunta- ja maisemasuunnittelun keinoin lisätä alueen yhteneväisyyttä ja vetovoimaisuutta kehittämällä aluetta matkailullisesti monipuolisemmaksi, ympäristöltään viihtyisämmäksi ja rakennuskannaltaan toimivammaksi. Omassa suunnitelmassani halusin kunnioittaa alueen herkkää luontoa sekä historiallisesti arvokasta perinnemaisemaa, sekä hyödyntää maaston ja maiseman tarjoamat mahdollisuudet. Sijoitin alueelle uutta asuin- ja liikerakentamista, urheilua ja matkailua palvelevia rakennuksia, sekä tiloja lapsille ja taiteilijoille. Lopputuloksena on viihtyisä ympäristö kaupunkilaisille, työntekijöille ja matkailijoille. Painotan suunnitelmassani erityisesti matkailua, mikä on nykyaikaisessa palveluyhteiskunnassa kohonnut yhdeksi merkittäväksi työllistäjäksi maatalouden ja teollisuuden tilalle. /Kir10