Matkailu taantuvan teollisuuskaupungin vetovoimatekijänä - esimerkkinä Varkauden Kämärin alue

Abstract

Diplomityöni on tutkimusmatka kaupunkirakenteen syntyyn ja sen muutoksiin vaihtele­vassa maailman tilanteessa. Käsittelyssäni etenen vähitellen kohti nykytilannetta, missä jälkiteollinen kaupunki on uusien haasteiden edessä. Pääfokukseni on erään suomalai­sen jälkiteollisen kaupungin, Varkauden, tarkastelussa. Varkauden haasteena on tällä hetkel­lä luoda omaa kaupunki-imagoaan uudestaan ja etsiä vaihtoehtoisia elinkeinoja muutto­tappiouhan alla. Kaupunki järjesti vuonna 2009 arkkitehtisuunnittelukilpailun, jossa keskustan tuntumassa sijaitsevalle Kämärin alueelle haettiin koko kaupungin elin­voimaisuutta lisääviä uusia käyttömahdollisuuksia. Osallistuin kilpailuun matkailupai­notteisella, alueen luontoarvot huomioon ottavalla suunnitelmalla.

Kaupunkien synty pohjautuu usein johonkin taloudellisesti kannattavaan toimintaan, joka useissa tapauksissa niin Suomessa kuin maailmallakin oli ennen teollisuus. Teol­listuminen oli vahva asutuksen keskittäjä, koska runsas työvoiman tarve oli teollisuudel­le ominaista. Elinkeinorakenteen muutos maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskun­taan johti aikoinaan teollisuuskaupunkien syntyyn ja tätä kautta elettiin Suomessa 1960- ja 1970-luvuille saakka. Vähitellen olemme siirtyneet kohti jälkiteollista yhteiskuntaa, jossa keskeisimmiksi työllistäjiksi ohi teollisuuden ovat nousseet palveluelinkeinot sekä tieto- ja viestintätekniikka.

Jälkiteollisuuden aikaa eletään myös 23 000 asukkaan Varkaudessa. Siellä vahvana työl­listäjänä on viime päiviin asti ollut Stora Enso, mutta uhka tehtaan lopettamisesta tuo synkkiä pilviä kaupungin tulevaisuuden ylle. Niinpä ajankohtaisiksi ovat nousseet kysy­mykset siitä, kuinka kaupunki voisi säilyä elinvoimaisena rakennemuutoksen edes­sä. Vuonna 2009 Varkauden kaupunki analysoi realistisesti laaditussa kaupunkistrate­giassaan alueen mahdollisuuksia ja uhkia. Arvioinnin pohjalta laadittiin niin kutsutut kriitti­set menestystekijät, joiden tavoitteena on parantaa kaupungin imagoa, lisätä yri­tystoiminnan edellytyksiä alueella, kehittää asumista sekä monipuolistaa yhteistyötä Keski­-Savon muiden alueiden kanssa. Osana kehittämistyötä järjestettiin Kämärin idea­kilpailu. Tuolle vajaakäyttöön jää­neelle hie­nolle alueelle haettiin uusia matkailullisia- ja muita toiminta-ajatuksia. Kämäri on jaettavissa kolmeen toiminnallisesti erilaiseen alueeseen: luonto-, urheilu- ja Taipaleen kanava-alueeseen. Kilpailun tavoitteena oli yhdyskunta- ja maisemasuunnit­telun keinoin lisätä alueen yhteneväisyyttä ja vetovoimaisuutta kehittämällä aluetta mat­kailullisesti monipuolisemmaksi, ympäristöltään viihtyisämmäksi ja rakennuskannal­taan toimivammaksi. Omassa suunnitelmassani halusin kunnioittaa alueen herkkää luontoa sekä historiallisesti arvokasta perinnemaisemaa, sekä hyödyntää maaston ja maiseman tarjoamat mahdollisuudet. Sijoitin alueelle uutta asuin- ja liikerakentamista, urheilua ja matkailua palvelevia rakennuksia, sekä tiloja lapsille ja taiteilijoille. Loppu­tuloksena on viihtyisä ympäristö kaupunkilaisille, työntekijöille ja matkailijoille. Paino­tan suunnitel­massani erityisesti matkailua, mikä on nykyaikaisessa palveluyhteiskun­nassa kohonnut yhdeksi merkittäväksi työllistäjäksi maatalouden ja teollisuuden tilalle. /Kir10