Verla - kyläkeskuksen kehittämissuunnitelma
Suontausta, Sini (2010)
Suontausta, Sini
2010
Arkkitehtuurin koulutusohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201007051224
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201007051224
Tiivistelmä
Diplomityöni käsittelee Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitsevan Verlan kyläkeskustan kehittämistä. Verlan puuhiomo ja paperitehdas on UNESCO:n maailmanperintökohde ja toimii nykyisin museona. Tehdasalue muodostaa eheän ja ainutlaatuisen kokonaisuuden Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Teollisuusympäristöön kuuluvat myös vanhat työväen asuntoalueet Verlankosken molemmin puolin.
Verlan kylän keskusta sijoittuu Verlantien ja Kantokoskentien risteykseen, jossa sijaitsee tällä hetkellä maisemallisesti häiritsevän suuri ja jäsentymätön tehdasmuseon pysäköintialue. Risteyksen ja pysäköintialueen muodostamalle alueelle olen laatinut suunnitelman, jossa eri toiminnot ja niiden laajuudet ovat tasapainossa. Risteyksen paikkaa muuttamalla ja pysäköintialuetta pienentämällä olen saanut aikaan eheän tori- ja esiintymisalueen, jota yhdistää nauhamainen rakennelma.
Teiden risteyksen läheisyydessä sijaitsevat tehdasalueen puolella patruunan pytinki ja kylän puolella kievarirakennus, jotka ovat tällä hetkellä tyhjillään tai vähäisellä käytöllä. Näihin rakennuksiin olen käyttötarkoitukset miettinyt uudelleen. Kievarirakennuksen uudeksi käytöksi ideoin monipuolisen taiteilijatalon. Patruunan pytingistä olen suunnitellut museon käyttötilan, jonne sijoittuvat ravintola, museomyymälä, lipunmyynti ja näyttelytiloja.
Tehtaan puoleisen uuden kanavaseinän rakentaminen on väistämätöntä, joten olen ottanut sen mukaan suunnitelmiin ja esitän sen kattamista terassilla. Terassilta on käynti uudelle turvalliselle kävelyreitille Myllysaaren läpi.
Kokonaisuuden kannalta työssäni olen tutkinut myös Verlassa ongelmaksikin nousseen sisääntuloliikenteen suuntaa sekä paikoitusalueiden määrää ja sijainteja. Työssäni olen sijoittanut pääpysäköintialueet tehtaan puoleiselle rannalle paremman saavutettavuuden ja tasaisemman maaston vuoksi. Kuitenkaan toisen, entisen Valkealan puolen, saapumissuunnan ja tilapäisten pysäköintialueiden käyttöä en ole sulkenut pois, sillä varsinkin suurten tapahtumien aikana lisäpysäköintitilaa tarvitaan. Lisäksi olen selvittänyt museoalueen ja kyläkeskustan saavutettavuutta kevyen liikenteen kannalta, jotta syntyy tarkoituksen mukaiset ja viihtyisät yhteydet kylän eriosien välille, uusille pysäköintialueille ja ulkoilureittiverkostoihin. Ulkoiluverkoston uudet reitit olen sijoittanut niin, että liittävät jo olemassa olevat toiminnot ja parhaimmat näköalapaikat osaksi verkostoa. /Kir10
Verlan kylän keskusta sijoittuu Verlantien ja Kantokoskentien risteykseen, jossa sijaitsee tällä hetkellä maisemallisesti häiritsevän suuri ja jäsentymätön tehdasmuseon pysäköintialue. Risteyksen ja pysäköintialueen muodostamalle alueelle olen laatinut suunnitelman, jossa eri toiminnot ja niiden laajuudet ovat tasapainossa. Risteyksen paikkaa muuttamalla ja pysäköintialuetta pienentämällä olen saanut aikaan eheän tori- ja esiintymisalueen, jota yhdistää nauhamainen rakennelma.
Teiden risteyksen läheisyydessä sijaitsevat tehdasalueen puolella patruunan pytinki ja kylän puolella kievarirakennus, jotka ovat tällä hetkellä tyhjillään tai vähäisellä käytöllä. Näihin rakennuksiin olen käyttötarkoitukset miettinyt uudelleen. Kievarirakennuksen uudeksi käytöksi ideoin monipuolisen taiteilijatalon. Patruunan pytingistä olen suunnitellut museon käyttötilan, jonne sijoittuvat ravintola, museomyymälä, lipunmyynti ja näyttelytiloja.
Tehtaan puoleisen uuden kanavaseinän rakentaminen on väistämätöntä, joten olen ottanut sen mukaan suunnitelmiin ja esitän sen kattamista terassilla. Terassilta on käynti uudelle turvalliselle kävelyreitille Myllysaaren läpi.
Kokonaisuuden kannalta työssäni olen tutkinut myös Verlassa ongelmaksikin nousseen sisääntuloliikenteen suuntaa sekä paikoitusalueiden määrää ja sijainteja. Työssäni olen sijoittanut pääpysäköintialueet tehtaan puoleiselle rannalle paremman saavutettavuuden ja tasaisemman maaston vuoksi. Kuitenkaan toisen, entisen Valkealan puolen, saapumissuunnan ja tilapäisten pysäköintialueiden käyttöä en ole sulkenut pois, sillä varsinkin suurten tapahtumien aikana lisäpysäköintitilaa tarvitaan. Lisäksi olen selvittänyt museoalueen ja kyläkeskustan saavutettavuutta kevyen liikenteen kannalta, jotta syntyy tarkoituksen mukaiset ja viihtyisät yhteydet kylän eriosien välille, uusille pysäköintialueille ja ulkoilureittiverkostoihin. Ulkoiluverkoston uudet reitit olen sijoittanut niin, että liittävät jo olemassa olevat toiminnot ja parhaimmat näköalapaikat osaksi verkostoa. /Kir10