Hulevesien hallinta rakennetuilla alueilla
Inha, Laura (2010)
2010
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunta
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201006211185
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201006211185
Tiivistelmä
Työn tavoitteena on arvioida kotimaisen ja kansainvälisen kirjallisuuden sekä haastatteluiden avulla hulevesien eri hallintamenetelmiä ja niiden toimivuutta rakennetussa ympäristössä. Hallintamenetelmien soveltuvuudessa on otettu huomioon myös talviolosuhteet. Lopuksi työssä esitellään CASE-tapauksena hulevesihanke Espoon Monikonpuron itäisestä haarasta.
Työssä tutkitut hulevesien hallintamenetelmät on jaoteltu huleveden johtamis-, vähentämis- ja viivytysmenetelmiin. Kaikki menetelmät soveltuvat Suomeen, joskin talviolosuhteissa parhaiten selviytyvät maanalaiset imeytysrakenteet. Imeytysrakenteita onkin tutkittu pitkään ja niistä on paljon hyviä kokemuksia. Yleisesti talvi heikentää tilapäisesti erityisesti maanpäällisten rakenteiden imeytyskykyä sekä varastointi- ja johtamiskapasiteettia. Ominaisuudet kuitenkin palautuvat lumen ja jään sulaessa. Poikkeuksellisten rankkasateiden aiheuttamien hulevesivirtaamien hallinnassa kosteikot ja lammikot toimivat parhaiten. Tiheään rakennetuilla alueilla, joissa on paljon päällystettyä pintaa, kiinteistökohtaiset pidätysvelvollisuudet ovat maanalaisten rakenteiden lisäksi lähes ainoa mahdollisuus hyödyntää perinteisestä hulevesiviemäröinnistä poikkeavia, vaihtoehtoisia menetelmiä.
Tutkimuksen ja CASE-tapauksen perusteella voidaan todeta, että hulevesien hallinnan tärkein keino on kaavoitus. Kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon veden luonnolliset kulkureitit ja valuma-alueen maaperäolosuhteet. Tällöin hulevesien hallintarakenteet voidaan sijoittaa alueelle tehokkaasti. Hulevesien huomioiminen jo kaavoitusvaiheessa säästää myös kustannuksia, kun hallintarakenteille ei tarvitse jälkeenpäin tehdä tilaa. Hallintarakenteiden toimivuuden kannalta kunnossapito on tärkein osatekijä. Säännöllisellä huollolla voidaan myös pidentää merkittävästi rakenteiden elinikää.
Suomessa sovelletaan jatkuvasti huleveden eri hallintamenetelmiä. Vain seurantatutkimuksia tekemällä näistä hankkeista voidaan saada arvokasta tietoa tulevaisuuden hulevesisuunnittelua ja päätöksentekoa varten. Kiinnostusta vaihtoehtoisille huleveden hallintamenetelmille on selvästi havaittavissa. /Kir10
Työssä tutkitut hulevesien hallintamenetelmät on jaoteltu huleveden johtamis-, vähentämis- ja viivytysmenetelmiin. Kaikki menetelmät soveltuvat Suomeen, joskin talviolosuhteissa parhaiten selviytyvät maanalaiset imeytysrakenteet. Imeytysrakenteita onkin tutkittu pitkään ja niistä on paljon hyviä kokemuksia. Yleisesti talvi heikentää tilapäisesti erityisesti maanpäällisten rakenteiden imeytyskykyä sekä varastointi- ja johtamiskapasiteettia. Ominaisuudet kuitenkin palautuvat lumen ja jään sulaessa. Poikkeuksellisten rankkasateiden aiheuttamien hulevesivirtaamien hallinnassa kosteikot ja lammikot toimivat parhaiten. Tiheään rakennetuilla alueilla, joissa on paljon päällystettyä pintaa, kiinteistökohtaiset pidätysvelvollisuudet ovat maanalaisten rakenteiden lisäksi lähes ainoa mahdollisuus hyödyntää perinteisestä hulevesiviemäröinnistä poikkeavia, vaihtoehtoisia menetelmiä.
Tutkimuksen ja CASE-tapauksen perusteella voidaan todeta, että hulevesien hallinnan tärkein keino on kaavoitus. Kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon veden luonnolliset kulkureitit ja valuma-alueen maaperäolosuhteet. Tällöin hulevesien hallintarakenteet voidaan sijoittaa alueelle tehokkaasti. Hulevesien huomioiminen jo kaavoitusvaiheessa säästää myös kustannuksia, kun hallintarakenteille ei tarvitse jälkeenpäin tehdä tilaa. Hallintarakenteiden toimivuuden kannalta kunnossapito on tärkein osatekijä. Säännöllisellä huollolla voidaan myös pidentää merkittävästi rakenteiden elinikää.
Suomessa sovelletaan jatkuvasti huleveden eri hallintamenetelmiä. Vain seurantatutkimuksia tekemällä näistä hankkeista voidaan saada arvokasta tietoa tulevaisuuden hulevesisuunnittelua ja päätöksentekoa varten. Kiinnostusta vaihtoehtoisille huleveden hallintamenetelmille on selvästi havaittavissa. /Kir10