Paperitehtaan jätevesien puhdistus sekä Tervakoski Oy:n kiintoainepäästökartoitus
Pienimäki, Toni (2010)
2010
Konetekniikan koulutusohjelma
Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunta
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201006211182
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201006211182
Tiivistelmä
Yksi merkittävimmistä asioista nykyään paperitehtaalla on sen aiheuttamat vaikutukset ympäröivään luontoon ja vesistöjen kautta laajemmallekin taholle. Siksi nykyisten tehtaiden ympäristövaatimukset ovat koventuneet huomattavasti ja aiheuttaneet kehityspaineita myös jäteveden käsittelylle.
Tässä työssä oli tarkoitus selvittää Tervakosken paperitehtaan kiintoainepäästöjen lähteet niin, että niihin olisi mahdollista puuttua ennen kuin kaikki kiintoaine on päässyt prosessissa jätevesilaitokselle asti.
Asiaa tutkittiin Tervakoski Oy:llä määrittelemällä jokaiselta tehtaan koneelta mahdollisimman hyvin koepiste tai koepisteet, niin että saataisiin selville kyseessä olevan koneen kiintoainepäästöt. Näin saatiin lopulta määritellyksi kahdeksan eri koepistettä. Paperikoneilta 11 ja 12 riitti molemmista yksi koepiste, koska pystyttiin määrittämään kohta josta kaikki koneen jätevedet kulkevat. Paperikoneilta 4 ja 8 vaadittiin useampi koepiste, koska virtauksia kokoavaa kanaalia ei ollut käytettävissä.
Koepisteistä otettiin näytteet 5 kertaa päivässä ja samalla mitattiin koepisteessä virtausnopeus sekä virran korkeus. Korkeus tarvittiin, että saataisiin määriteltyä tilavuusvirta näytteen ottohetkellä.
Koepisteistä otetut kiintoainenäytteet käsiteltiin laboratoriossa. Ensin näyte suodatettiin paperin läpi ja kuivattiin. Näin ollen saatiin punnitsemalla selville kiintoaineen määrä tietyssä näytetilavuudessa. Yhdistämällä laboratoriomittauksissa selvitetyt tiedot ja koepisteissä saadut tilavuusvirrat saadaan selville tietyn koepisteen ohitse virtaaman kiintoaineen määrä tietyssä ajassa.
Teoriaosuudessa käsitellään paperitehtaiden jätevedenkäsittelyä yleisellä tasolla sekä erilaisista mahdollisuuksista miten vesiä voisi puhdistaa.
Tärkeimpänä tutkimuksen tuloksena voidaan todeta katkojen ja lajinvaihtojen vaikutukset kiintoainepäästöihin. Varsinkin PK4:lla huomattiin suhteellisen suuria päästölukemia verrattuna isompiin koneisiin. Tämä selittyy lyhyillä tuotantoajoilla, jolloin lajinvaihtoja ja tarpeellisia pesuja tulee paljon.
Pitkät ajot paperikoneilla olisi kiintoainepäästöjenkin kannalta paras vaihtoehto. Lisäksi jos halutaan saada selville tarkasti eri prosessin vaiheet, jolloin päästöjä syntyy, pitäisi kanaaleihin saada jatkuvatoimiset online-mittarit.
Tässä työssä oli tarkoitus selvittää Tervakosken paperitehtaan kiintoainepäästöjen lähteet niin, että niihin olisi mahdollista puuttua ennen kuin kaikki kiintoaine on päässyt prosessissa jätevesilaitokselle asti.
Asiaa tutkittiin Tervakoski Oy:llä määrittelemällä jokaiselta tehtaan koneelta mahdollisimman hyvin koepiste tai koepisteet, niin että saataisiin selville kyseessä olevan koneen kiintoainepäästöt. Näin saatiin lopulta määritellyksi kahdeksan eri koepistettä. Paperikoneilta 11 ja 12 riitti molemmista yksi koepiste, koska pystyttiin määrittämään kohta josta kaikki koneen jätevedet kulkevat. Paperikoneilta 4 ja 8 vaadittiin useampi koepiste, koska virtauksia kokoavaa kanaalia ei ollut käytettävissä.
Koepisteistä otettiin näytteet 5 kertaa päivässä ja samalla mitattiin koepisteessä virtausnopeus sekä virran korkeus. Korkeus tarvittiin, että saataisiin määriteltyä tilavuusvirta näytteen ottohetkellä.
Koepisteistä otetut kiintoainenäytteet käsiteltiin laboratoriossa. Ensin näyte suodatettiin paperin läpi ja kuivattiin. Näin ollen saatiin punnitsemalla selville kiintoaineen määrä tietyssä näytetilavuudessa. Yhdistämällä laboratoriomittauksissa selvitetyt tiedot ja koepisteissä saadut tilavuusvirrat saadaan selville tietyn koepisteen ohitse virtaaman kiintoaineen määrä tietyssä ajassa.
Teoriaosuudessa käsitellään paperitehtaiden jätevedenkäsittelyä yleisellä tasolla sekä erilaisista mahdollisuuksista miten vesiä voisi puhdistaa.
Tärkeimpänä tutkimuksen tuloksena voidaan todeta katkojen ja lajinvaihtojen vaikutukset kiintoainepäästöihin. Varsinkin PK4:lla huomattiin suhteellisen suuria päästölukemia verrattuna isompiin koneisiin. Tämä selittyy lyhyillä tuotantoajoilla, jolloin lajinvaihtoja ja tarpeellisia pesuja tulee paljon.
Pitkät ajot paperikoneilla olisi kiintoainepäästöjenkin kannalta paras vaihtoehto. Lisäksi jos halutaan saada selville tarkasti eri prosessin vaiheet, jolloin päästöjä syntyy, pitäisi kanaaleihin saada jatkuvatoimiset online-mittarit.