Tykki. Täydennysrakentaminen historiallisella esikaupunkialueella. Kaupunkikuva ja rakentamistapa.
Kiianen, Atte (2010)
Kiianen, Atte
2010
Arkkitehtuurin koulutusohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-03-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201004271111
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201004271111
Tiivistelmä
Uudisrakennuksen suunnittelu historiallisesti arvokkaalle alueelle johtaa usein epämieluisaan tulokseen, kun rakennus sopeutuu huonosti ympäristöönsä. Tavallisesti tämä johtuu rakentajan tai suunnittelijan puutteellisesta perehtyneisyydestä sopeutuvaan täydennysrakentamiseen tai joustamattomista kaavamääräyksistä. Rakennuksesta tulee helposti joko pastissi tai ympäristöstään liiaksi erottuva.
Rakentamisen typologinen perinne katkesi 1960-luvulla pientalostandardin muututtua modernistiseksi. Tämä aiheutti kaupunkikuvallisia muutoksia monilla alueilla. Vastareaktiona modernismille syntyi 1980-luvulla uusvanha tyyli (folklorismi).
Perinteisesti vanhojen rakennusten rakentamisajankohdat määritellään silmämääräisesti erilaisten arkkitehtuurityyleille tunnusomaisten aiheiden perusteella. Kansanrakentamisessa eri tyylejä on kuitenkin eklektisesti yhdistelty ja käytetty pitkään varsinaisten tyylikausien jälkeen, minkä vuoksi niihin perustuva luokittelu antaa jokseenkin kyseenalaisia tuloksia.
Vapaan rakentamisen kautta syntyneissä esikaupungeissa rakennuskulttuuri on hyvin kirjavaa ja yhdistäviä piirteitä on vaikea löytää. Kuitenkin eri aikakerrostumista on löydettävissä massoitteluun, muodonantoon, sommitteluun ja mitoitukseen liittyviä tyyppipiirteitä. Nämä piirteet tulee ottaa huomioon jo kaavoituksessa ja niistä johdettuja perustyyppejä voidaan jalostaa edelleen uusia täydennysrakennuksia suunniteltaessa, samalla perinteinen typologia säilyttäen.
Esimerkkikohteena tarkastellaan Lappeenrannan Tykin esikaupunkialuetta ja arvioidaan keinoja sen kaupunkikuvan säilyttämiseksi. Tykki rakentui osana laajempaa esikaupunkivyöhykettä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, teollistumisen aikaansaaman työväen muuttoliikkeen seurauksena. Alue syntyi Lappeenrannan kaupunginrajojen ulkopuolelle ja näin ollen myös kaupungin rakennusjärjestyksen ulottumattomiin. Rakentamistoiminnan säätely oli hyvin vähäistä aina vuoteen 1932, jolloin esikaupungit liitettiin osaksi kaupunkia. Nykyisin Tykki on Lappeenrannan vanhoista esikaupungeista eräs parhaiten säilyneistä, mutta uudisrakentamisen paine on sielläkin voimakas. /Kir10
Rakentamisen typologinen perinne katkesi 1960-luvulla pientalostandardin muututtua modernistiseksi. Tämä aiheutti kaupunkikuvallisia muutoksia monilla alueilla. Vastareaktiona modernismille syntyi 1980-luvulla uusvanha tyyli (folklorismi).
Perinteisesti vanhojen rakennusten rakentamisajankohdat määritellään silmämääräisesti erilaisten arkkitehtuurityyleille tunnusomaisten aiheiden perusteella. Kansanrakentamisessa eri tyylejä on kuitenkin eklektisesti yhdistelty ja käytetty pitkään varsinaisten tyylikausien jälkeen, minkä vuoksi niihin perustuva luokittelu antaa jokseenkin kyseenalaisia tuloksia.
Vapaan rakentamisen kautta syntyneissä esikaupungeissa rakennuskulttuuri on hyvin kirjavaa ja yhdistäviä piirteitä on vaikea löytää. Kuitenkin eri aikakerrostumista on löydettävissä massoitteluun, muodonantoon, sommitteluun ja mitoitukseen liittyviä tyyppipiirteitä. Nämä piirteet tulee ottaa huomioon jo kaavoituksessa ja niistä johdettuja perustyyppejä voidaan jalostaa edelleen uusia täydennysrakennuksia suunniteltaessa, samalla perinteinen typologia säilyttäen.
Esimerkkikohteena tarkastellaan Lappeenrannan Tykin esikaupunkialuetta ja arvioidaan keinoja sen kaupunkikuvan säilyttämiseksi. Tykki rakentui osana laajempaa esikaupunkivyöhykettä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, teollistumisen aikaansaaman työväen muuttoliikkeen seurauksena. Alue syntyi Lappeenrannan kaupunginrajojen ulkopuolelle ja näin ollen myös kaupungin rakennusjärjestyksen ulottumattomiin. Rakentamistoiminnan säätely oli hyvin vähäistä aina vuoteen 1932, jolloin esikaupungit liitettiin osaksi kaupunkia. Nykyisin Tykki on Lappeenrannan vanhoista esikaupungeista eräs parhaiten säilyneistä, mutta uudisrakentamisen paine on sielläkin voimakas. /Kir10