Strategic Agility in Production Networks
Pesonen, Julius (2010)
Pesonen, Julius
2010
Automaatiotekniikan koulutusohjelma
Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunta
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-04-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201004221106
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201004221106
Tiivistelmä
Diplomityö on tehty StrAgile (Strategisesti ketterät tuotantoverkot)-tutkimusprojektiin tiiviisti liittyen. Projekti on Tekes-rahoitteinen ja osa Tuotantokonseptit-ohjelmaa. Projektin pääpainopiste on asiakas- ja tilausohjautuvassa tuotannossa suomalaisessa koneenrakennusteollisuudessa, ja tavoitteena on tutkia kolmen yritysverkon kykyä vastata muuttuviin asiakasvaatimuksiin, muuttuviin kysyntä- ja kilpailutilanteisiin sekä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Yhteensä tutkimukseen osallistuu kolme tutkimuslaitosta sekä kaksitoista yritystä.
Diplomityön tavoitteena on tutkia ketteryyteen liittyvää teoriaa, selkeyttää ketteryyttä terminä, sekä selvittää ketteryyden teorioiden hyödynnettävyyttä suomalaisessa koneenrakennusteollisuudessa. Lisäksi tutkimusprojektin kenttätutkimusosuudessa pyritään löytämään ketteryyden kriittisiä ominaisuuksia ja hyödyntämään myös muita teorioita ketteryyden rakentamisessa. Diplomityö muodostuu kolmesta osasta: teoriakartoitus, käytännön osuus, ja soveltava osuus.
Tutkimuksen fokuksesta johtuen teoriaosuuden alussa on määritelty strateginen päätöksenteko erityisesti tuotannon näkökulmasta sekä tarkasteltu lyhyesti erilaisia yritysverkkotyyppejä sekä niiden ominaisuuksia. Ketteryyden teoriaa tarkastellaan strategisella tasolla sekä valmistuksesta aina tuotantoverkkoihin saakka. Teoriakatsauksen viimeinen osuus esittelee muita teorioita, joiden ajatuksia on hyödynnetty tutkimusprojektin kenttätutkimusosuudessa. Käytännön osuudessa on kartoitettu tutkimuksessa mukana olevan yritysverkon osalta materiaali- ja informaatiovirrat koneenrakentajalle toimitettavan rengaspaketin osalta sekä esitelty verkoston haasteita ja tavoitteita projektiin liittyen. Soveltavassa osuudessa yhdistetään käytännön havaintoja teorian tarjoamiin viitekehyksiin sekä pohditaan teorian sovellettavuutta tutkimusprojektin liiketoimintaympäristössä.
Kenttätutkimuksen havaintojen perusteella strategisen tason ketteryyden soveltaminen suomalaiseen koneenrakennusteollisuuteen on haastavaa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että operatiivisen toiminnan puitteet eivät ole usein ole riittävän korkealla tasolla mahdollistamaan laajempaa ketteryyden ominaisuuksien rakentamista ja hyödyntämistä yritysverkossa. Täten erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä voidaan strategian roolia pitää ennen kaikkea ketteryyden operatiivisen ominaisuuksien mahdollistajana. Ketteryyttä vahvimmin edistävinä tekijöinä kenttätutkimukseen osallistuvien yritysten toiminnoissa nousivat esille läpimenoajan lyhentäminen, keskinäisen luottamuksen kehittäminen verkossa sekä tietojärjestelmien tehokas hyödyntäminen. This thesis is written into StrAgile-research project (Strategically Agile Networks), a part of Concept of Operations (Tuotantokonseptit)-program. The research project consists of altogether 12 companies and three research entities, and focuses on customer-specific and demand-driven Finnish machine building industry. The project studies the networks’ ability to respond to varying customer requirements, changing demand and competitive situations, and new business opportunities.
The main objective of this thesis is to clarify the term agility and to find characteristics of strategic agility in Finnish machine building networks, as well as, to combine theories on agility to case study observations. In addition, the applicability of other theories – often used in improving companies’ performance ability, such as lean – is discussed. The structure of this thesis is divided into three parts: literature review, case study part, and conclusive part.
In literature review, strategic decision making and different network types are discussed. Then, a general picture of research on the field of agility is given, including agility and its characteristic from manufacturing to supply chain level, as well as, strategic agility. Finally, other theories used in case study are introduced. In the case-study part, the results of material and information flow analysis related to tyre set production in the case study supply chain are illustrated and challenges in and goals for the supply chain are presented. In conclusive part, the observations from case study are combined with the theoretical frameworks and discussed in greater detail.
According to one definition, agility is the ability to respond to and even benefit from unexpected change. This ability has become an increasingly important competitive advantage in today’s changing business environment. As an outcome of this thesis, the overall picture of agility and its characteristics is clarified. On the grounds of the observations made during the study, applying strategic level agility into Finnish machine building industry is challenging. Achieving high operative level performance – a prerequisite for building agility – requires a significant effort in many companies. Therefore, the goal, especially in small and medium sized companies, is mostly to create processes to more agile direction to enable its characteristic to be built into daily operations. In the case study companies, the three most dominant enablers of agility also improving the performance of the whole supply chain seem to the following: a short lead time both of an individual company and the whole supply chain, which has a direct effect on customer satisfaction; trust among the network partners, which enables faster changes to be made; and efficient use of IT tools, which streamlines the information flow and improves the ability to integrate processes within the supply chain. /Kir10
Diplomityön tavoitteena on tutkia ketteryyteen liittyvää teoriaa, selkeyttää ketteryyttä terminä, sekä selvittää ketteryyden teorioiden hyödynnettävyyttä suomalaisessa koneenrakennusteollisuudessa. Lisäksi tutkimusprojektin kenttätutkimusosuudessa pyritään löytämään ketteryyden kriittisiä ominaisuuksia ja hyödyntämään myös muita teorioita ketteryyden rakentamisessa. Diplomityö muodostuu kolmesta osasta: teoriakartoitus, käytännön osuus, ja soveltava osuus.
Tutkimuksen fokuksesta johtuen teoriaosuuden alussa on määritelty strateginen päätöksenteko erityisesti tuotannon näkökulmasta sekä tarkasteltu lyhyesti erilaisia yritysverkkotyyppejä sekä niiden ominaisuuksia. Ketteryyden teoriaa tarkastellaan strategisella tasolla sekä valmistuksesta aina tuotantoverkkoihin saakka. Teoriakatsauksen viimeinen osuus esittelee muita teorioita, joiden ajatuksia on hyödynnetty tutkimusprojektin kenttätutkimusosuudessa. Käytännön osuudessa on kartoitettu tutkimuksessa mukana olevan yritysverkon osalta materiaali- ja informaatiovirrat koneenrakentajalle toimitettavan rengaspaketin osalta sekä esitelty verkoston haasteita ja tavoitteita projektiin liittyen. Soveltavassa osuudessa yhdistetään käytännön havaintoja teorian tarjoamiin viitekehyksiin sekä pohditaan teorian sovellettavuutta tutkimusprojektin liiketoimintaympäristössä.
Kenttätutkimuksen havaintojen perusteella strategisen tason ketteryyden soveltaminen suomalaiseen koneenrakennusteollisuuteen on haastavaa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että operatiivisen toiminnan puitteet eivät ole usein ole riittävän korkealla tasolla mahdollistamaan laajempaa ketteryyden ominaisuuksien rakentamista ja hyödyntämistä yritysverkossa. Täten erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä voidaan strategian roolia pitää ennen kaikkea ketteryyden operatiivisen ominaisuuksien mahdollistajana. Ketteryyttä vahvimmin edistävinä tekijöinä kenttätutkimukseen osallistuvien yritysten toiminnoissa nousivat esille läpimenoajan lyhentäminen, keskinäisen luottamuksen kehittäminen verkossa sekä tietojärjestelmien tehokas hyödyntäminen.
The main objective of this thesis is to clarify the term agility and to find characteristics of strategic agility in Finnish machine building networks, as well as, to combine theories on agility to case study observations. In addition, the applicability of other theories – often used in improving companies’ performance ability, such as lean – is discussed. The structure of this thesis is divided into three parts: literature review, case study part, and conclusive part.
In literature review, strategic decision making and different network types are discussed. Then, a general picture of research on the field of agility is given, including agility and its characteristic from manufacturing to supply chain level, as well as, strategic agility. Finally, other theories used in case study are introduced. In the case-study part, the results of material and information flow analysis related to tyre set production in the case study supply chain are illustrated and challenges in and goals for the supply chain are presented. In conclusive part, the observations from case study are combined with the theoretical frameworks and discussed in greater detail.
According to one definition, agility is the ability to respond to and even benefit from unexpected change. This ability has become an increasingly important competitive advantage in today’s changing business environment. As an outcome of this thesis, the overall picture of agility and its characteristics is clarified. On the grounds of the observations made during the study, applying strategic level agility into Finnish machine building industry is challenging. Achieving high operative level performance – a prerequisite for building agility – requires a significant effort in many companies. Therefore, the goal, especially in small and medium sized companies, is mostly to create processes to more agile direction to enable its characteristic to be built into daily operations. In the case study companies, the three most dominant enablers of agility also improving the performance of the whole supply chain seem to the following: a short lead time both of an individual company and the whole supply chain, which has a direct effect on customer satisfaction; trust among the network partners, which enables faster changes to be made; and efficient use of IT tools, which streamlines the information flow and improves the ability to integrate processes within the supply chain. /Kir10