Riskit projektinjohtototeutuksen eri muodoissa
Aaltonen, Antti (2010)
Aaltonen, Antti
2010
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-02-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201002181072
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201002181072
Tiivistelmä
Projektinjohtorakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta on kasvanut viime vuosina merkittävästi, mikä on näkynyt myös monien projektinjohtorakennushankkeiden epäonnistumisena. Projektinjohtorakentamisessa korostuvat normaalien rakennushankkeiden riskien lisäksi monet tyypilliset projektinjohtorakentamisen riskit, jotka liittyvät yhteistyöhön tilaajan ja projektinjohtototeuttajan välillä, keskeneräisiin suunnitelmiin sekä rakennustöiden pilkkomiseen useisiin hankintapaketteihin.
Tämän diplomityön tarkoituksena on tutkia tyypillisiä projektinjohtohankkeiden riskejä ja syitä näiden riskien taustalla. Tutkimus on rajattu käsittelemään projektinjohtopalvelua ja projektinjohtourakointia, joista käytetään yhteisnimitystä projektinjohtototeutus. Tutkimus suoritettiin analysoimalla 11 projektinjohtototeutuksella toteutettua rakennushanketta. Hankkeiden riskejä tutkittiin riskianalyysien ja henkilöhaastatteluiden avulla. Tarkoituksena oli tutkia riskejä koko hankkeen kannalta eli keskittyä niin sanottuihin projektiriskeihin. Riskien syyt selvitettiin jotta tulevissa hankkeissa riskit voitaisiin torjua. Tavoitteena on myös esitellä joitain keinoja, joilla näitä tyypillisiä riskejä voitaisiin hallita tai torjua tulevaisuudessa.
Tutkimus osoittaa, että projektinjohtopalveluhankkeita ja tavoitehintaisia projektinjohtourakoita on vaikeampi hallita kuin muita tutkittuja toteutusmuotoja, sillä näissä hankkeissa pääriskeistä toteutui huomattavasti suurempi osa kuin muissa tutkituissa toteutusmuodoissa. Suurimmaksi toteutuneiden riskien syyksi osoittautuivat osapuolelliset ja yhteistoiminnalliset syyt. Osapuolilla tarkoitetaan kaikkia hankkeen eri osapuolia pois lukien projektinjohtototeuttaja, kun taas osapuolellisilla ja yhteistoiminnallisilla syillä tarkoitetaan kaikkia sellaisia syitä, jotka johtuvat eri osapuolten yhteistyön ja vuorovaikutuksen epäonnistumisesta, osaamisesta, resurssipulasta, toimintakyvystä tai taloudellisesta tilanteesta. Seuraavaksi suurin syyryhmä oli sisällölliset syyt, jolla tarkoitetaan kohteen käyttötarkoituksen tai käyttäjien muuttumista rakentamisen aikana, suunnitelmien alhaista tasoa tai heikkoja lähtötietoja. Nämä osapuolelliset ja sisällölliset syyt ovat johtaneet lähinnä aikataulu-, kustannus- sekä laatu- ja teknisten riskien toteutumiseen. Nämä riskiryhmät kattoivat 90 % kaikista toteutuneista riskeistä. Tutkimuksessa määritettiin hankkeiden kompleksisuusaste ja huomattiin, kuinka kompleksisuuden kasvaessa toteutuneet riskit, erityisesti aikatauluriskit lisääntyivät.
Tutkimuksessa on ehdotettu, että kompleksisuuden määrittäminen otetaan osaksi projektinjohtototeuttajan tarjousvaiheen riskianalyysiä. Osapuolten välistä yhteistoimintaa tulisi tiivistää ja osapuolten välillä tulisi vallita aito luottamus, jotta osapuolellisista syistä johtuvat riskit voitaisiin tulevaisuudessa torjua. Muita tutkimuksen toimenpide-ehdotuksia ovat tiiviimpi yhteistyösuhde tai kumppanuus aliurakoitsijoiden kanssa sekä laajempi vuosisopimusten käyttäminen suurimpien materiaalitoimittajien kanssa. /Kir10 Over the last few years construction management (CM) and management contracting (MC) projects have increased their share of the total number of construction projects. Due to this, there have also been more failures in CM and MC projects. In addition to the normal construction project risks, there are several typical risks highlighted in CM and MC projects, such as co-operation between client and contractor, uncompleted plans and dividing work into small parcels (Work Parcel Breakdown).
The idea of this thesis is to study all the typical risks of CM projects and especially the causes of the actualized risks. The risks can only be prevented in the future if the causes of the risks are known. The focus of this study is on construction management and management contracting projects. The study comprises of the interpretation of 11 projects´ risk analysis and the interviewing of the project organizations. The aim is to study these risks from the angle of an entire project. The intention is also to introduce a few procedures on how contractors can prevent these typical risks in future projects.
The study indicates that MC projects with guaranteed maximum price (GMP) and CM projects are more difficult to manage than MC projects with fee or design MC projects (DMC). This is because in these more risky projects, a large number of the risks have been actualized instead of being blocked. The biggest cause of actualized risks was the participant causes. The participants include all the other parties except contractors. Participant causes mean all the causes related to the co-operation between different parties, the economic situation, the scarcity of resources or the pragmatics of the party. The second biggest cause was scope causes, which means a significant change of scope or users/operators during the construction period and a low level of planning completed in the beginning of a project. These two biggest causes have lead to the actualization of mainly schedule, cost and technical risks. These actualized risks covered 90 % of the all actualized risks. In the study the complexity levels of all the projects were defined. The results indicate that in the most complex projects, the number of actualized risks increases, especially the number of schedule risks due to the growth of competence causes.
In the study it is proposed that defining the complexity of a project is made a permanent part of the contractor’s risk analysis. The co-operation between different parties must be intense and trust must prevail between all the parties, so that all participant causes can be prevented in future projects. Other proposals in the study are for the contractors are to use more partnering in some lethal procurement packages and to increase the use of year-based contracts with the biggest material handlers.
Tämän diplomityön tarkoituksena on tutkia tyypillisiä projektinjohtohankkeiden riskejä ja syitä näiden riskien taustalla. Tutkimus on rajattu käsittelemään projektinjohtopalvelua ja projektinjohtourakointia, joista käytetään yhteisnimitystä projektinjohtototeutus. Tutkimus suoritettiin analysoimalla 11 projektinjohtototeutuksella toteutettua rakennushanketta. Hankkeiden riskejä tutkittiin riskianalyysien ja henkilöhaastatteluiden avulla. Tarkoituksena oli tutkia riskejä koko hankkeen kannalta eli keskittyä niin sanottuihin projektiriskeihin. Riskien syyt selvitettiin jotta tulevissa hankkeissa riskit voitaisiin torjua. Tavoitteena on myös esitellä joitain keinoja, joilla näitä tyypillisiä riskejä voitaisiin hallita tai torjua tulevaisuudessa.
Tutkimus osoittaa, että projektinjohtopalveluhankkeita ja tavoitehintaisia projektinjohtourakoita on vaikeampi hallita kuin muita tutkittuja toteutusmuotoja, sillä näissä hankkeissa pääriskeistä toteutui huomattavasti suurempi osa kuin muissa tutkituissa toteutusmuodoissa. Suurimmaksi toteutuneiden riskien syyksi osoittautuivat osapuolelliset ja yhteistoiminnalliset syyt. Osapuolilla tarkoitetaan kaikkia hankkeen eri osapuolia pois lukien projektinjohtototeuttaja, kun taas osapuolellisilla ja yhteistoiminnallisilla syillä tarkoitetaan kaikkia sellaisia syitä, jotka johtuvat eri osapuolten yhteistyön ja vuorovaikutuksen epäonnistumisesta, osaamisesta, resurssipulasta, toimintakyvystä tai taloudellisesta tilanteesta. Seuraavaksi suurin syyryhmä oli sisällölliset syyt, jolla tarkoitetaan kohteen käyttötarkoituksen tai käyttäjien muuttumista rakentamisen aikana, suunnitelmien alhaista tasoa tai heikkoja lähtötietoja. Nämä osapuolelliset ja sisällölliset syyt ovat johtaneet lähinnä aikataulu-, kustannus- sekä laatu- ja teknisten riskien toteutumiseen. Nämä riskiryhmät kattoivat 90 % kaikista toteutuneista riskeistä. Tutkimuksessa määritettiin hankkeiden kompleksisuusaste ja huomattiin, kuinka kompleksisuuden kasvaessa toteutuneet riskit, erityisesti aikatauluriskit lisääntyivät.
Tutkimuksessa on ehdotettu, että kompleksisuuden määrittäminen otetaan osaksi projektinjohtototeuttajan tarjousvaiheen riskianalyysiä. Osapuolten välistä yhteistoimintaa tulisi tiivistää ja osapuolten välillä tulisi vallita aito luottamus, jotta osapuolellisista syistä johtuvat riskit voitaisiin tulevaisuudessa torjua. Muita tutkimuksen toimenpide-ehdotuksia ovat tiiviimpi yhteistyösuhde tai kumppanuus aliurakoitsijoiden kanssa sekä laajempi vuosisopimusten käyttäminen suurimpien materiaalitoimittajien kanssa. /Kir10
The idea of this thesis is to study all the typical risks of CM projects and especially the causes of the actualized risks. The risks can only be prevented in the future if the causes of the risks are known. The focus of this study is on construction management and management contracting projects. The study comprises of the interpretation of 11 projects´ risk analysis and the interviewing of the project organizations. The aim is to study these risks from the angle of an entire project. The intention is also to introduce a few procedures on how contractors can prevent these typical risks in future projects.
The study indicates that MC projects with guaranteed maximum price (GMP) and CM projects are more difficult to manage than MC projects with fee or design MC projects (DMC). This is because in these more risky projects, a large number of the risks have been actualized instead of being blocked. The biggest cause of actualized risks was the participant causes. The participants include all the other parties except contractors. Participant causes mean all the causes related to the co-operation between different parties, the economic situation, the scarcity of resources or the pragmatics of the party. The second biggest cause was scope causes, which means a significant change of scope or users/operators during the construction period and a low level of planning completed in the beginning of a project. These two biggest causes have lead to the actualization of mainly schedule, cost and technical risks. These actualized risks covered 90 % of the all actualized risks. In the study the complexity levels of all the projects were defined. The results indicate that in the most complex projects, the number of actualized risks increases, especially the number of schedule risks due to the growth of competence causes.
In the study it is proposed that defining the complexity of a project is made a permanent part of the contractor’s risk analysis. The co-operation between different parties must be intense and trust must prevail between all the parties, so that all participant causes can be prevented in future projects. Other proposals in the study are for the contractors are to use more partnering in some lethal procurement packages and to increase the use of year-based contracts with the biggest material handlers.