Management of Partnership Networks in Electricity Distribution Business
Salomäki, Harri (2009)
Salomäki, Harri
2009
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-11-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-200911107083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-200911107083
Tiivistelmä
Käytännössä on lähes mahdotonta löytää yritystä, joka hoitaa koko liiketoimintansa ilman minkäänlaisia kumppaneita. Kumppanuudet ja kumppaniverkostot sekä niiden hallinta on siis olennainen osa nykypäivän liiketoimintaa. Yritysten ei ole taloudellisesti, logistisesti tai muista syistä mahdollista tai järkevää hoitaa itse kaikkia tuotanto- tai liiketoimintaketjunsa vaiheita. Hyvin hoidetuista ja hallituista kumppanuuksista on tullut keskeinen osa rakennettaessa menestyksekästä liiketoimintaa.
Tämä työ on tehty Vattenfall Verkko Oy:hyn (VFV). VFV on osa Vattenfall konsernia. Yhtiö vastaa Vattenfallin sähköverkkoliiketoiminnasta Suomessa. VFV:n kumppaniverkosto on ainutlaatuinen sähköverkkoliiketoiminnan alalla. Voidaan sanoa, että VFV on vienyt toimintojaan enemmän ja pidemmälle omaan kumppaniverkostoonsa kuin mikään muu sähköverkkoyhtiö. VFV on esimerkiksi ulkoistanut kumppaneilleen koko sähköverkon rakentamisen, kunnossapidon ja vianhoidon. Sähköverkkoliiketoimintaa voidaan pitää hyvin perinteisenä alana, jossa laaja palveluiden ostaminen yksityisiltä palveluntuottajilta ei ole vielä kovinkaan yleistä. VFV:tä voidaan pitää tässä mielessä alan edelläkävijänä. Samalla kun pääosa muista yhtiöistä alalla keskittyy kumppaniverkoston luomiseen, VFV keskittyy jo seuraavaan vaiheeseen, joka on kumppaniverkoston johtaminen ja kehittäminen.
Tämä työ tutkii VFV:n verkonrakennusurakoitsijoiden muodostamaa kumppaniverkostoa ja sen johtamista. Työn päätavoitteena on kehittää tätä urakoitsijakumppaneiden johtamista VFV:ssa. Päätavoite on jaettu neljään osatavoitteeseen, jotka myös määrittelevät työn rakenteen. Ensimmäinen osatavoite on tutkia teorioita kumppaniverkostoista, kumppaniverkostojen johtamisesta ja erilaisista mittausjärjestelmistä kumppaniverkoston johtamisen työkaluina. Tämä on tehty kappaleissa kaksi, kolme ja neljä. Nämä kappaleet muodostavat työn teoriaosan. Työn toinen osatavoite on hahmottaa VFV:n urakoitsijakumppaneiden muodostava verkosto, määrittää sen typologia ja pohtia, mitkä teorioissa esiintyvistä kumppanuustasoista, joita ovat operatiivinen, taktinen ja strateginen, voidaan löytää VFV:n kumppaniverkostosta ja mitä ne tarkoittavat VFV:n ympäristössä. Näitä on pohdittu kappaleessa viisi. Kappale kuusi käsittelee työn kolmatta osatavoitetta, joka on tutkia VFV:n nykyistä kumppaniverkoston johtamista sekä löytää siihen kehitysehdotuksia pohjautuen teorioihin, VFV:n omiin tarpeisiin ja urakoitsijakumppaneiden antamaan palautteeseen. Neljäntenä ja konkreettisimpana työn osatavoitteena on kehittää ja määritellä tuloskortti VFV:n vuosisopimusurakoitsijoiden johtamisen työkaluksi. Tämä kehitetty tuloskortti on esitelty kappaleessa seitsemän. Työn johtopäätökset on esitetty kappaleessa kahdeksan.
Työ osoittaa, että parhaiten VFV:n kumppaniverkostoa kuvaava teoreettinen typologia on strateginen verkosto. VFV on verkostonsa keskusyritys ja johtaja. Strategiselle verkostolle ominaisesti VFV pitää yllä tietyntasoista urakoitsijoiden välistä kilpailua, mutta toisaalta rakentaa intensiivistä ja pitkäaikaisempaa yhteistyötä urakoitsijoiden kanssa. Strategiselle verkostolle tyypillisesti VFV:n kumppaniverkostosta löytyy eritasoisia kumppaneita ja verkostolla on yhteisiä kehitystavoitteita.
Työ toteaa, että kumppaniverkostojen johtamista tulisi aina toteuttaa kolmella eri tasolla. Johtamisen tulee sisältää yksittäisten kumppanuuksien hallintaa, kumppanuuksien hallintaa verkostona sekä verkoston ympäristön hallintaa. VFV:n tavoitteena on kehittää kumppanuuksia ja prosesseja yhdessä urakoitsijoiden kanssa. Tämä kehitys on saavutettavissa oikealla ja hyvällä johtamisella, mutta se vaatii myös itse johtamiselta kehittymistä, mieluiten hieman edellä itse kumppanuuksien kehittymistä. VFV:n kumppaniverkoston johtamisen nykytila on jo sinällään hyvä ja se antaa erinomaisen pohjan lähteä kehittämään sitä. VFV on ottanut määrätietoisen linjan johtamisen kehittämiseen.
Suurimmiksi kehityskohteiksi johtamisessa työ erittelee seuraavat asiat: VFV:n oman sisäisen kumppaniverkostostrategian selkiyttäminen ja systemaattinen määrittely, yksittäisten kumppanuusstrategioiden määrittely yhdessä kunkin kumppanin kanssa sekä sosiaalisen interaktiivisuuden ja kanssakäymisen lisääminen kumppaneiden kanssa. Lisäksi työ nostaa esille tarpeet johtamisen läpinäkyvyyden ja ennalta arvattavuuden lisäämisestä urakoitsijoita kohtaan sekä johtamisen näkymisen varmistamisesta koko kumppaniverkostossa ja VFV:n omassa organisaatiossa.
Työssä luotu ja kappaleessa seitsemän esitelty tuloskortti on työkalu VFV:n kumppaniverkoston johtamiseen. Se kiteyttää periaatteessa kaikki perustavaa laatua olevat lähtökohdat kumppaniverkoston johtamisessa. Se myös toimii osaratkaisuna työssä esitettyihin kehityskohteisiin. Tuloskortti kiteyttää kumppanuuden strategian ja tavoitteet, mittaa strategian toimivuutta ja lisää interaktiivisuutta, kun se analysoidaan yhdessä kumppanin kanssa. Tuloskortti lisää myös johtamisen läpinäkyvyyttä ja systemaattisuutta sekä johtamisen ja ohjauksen näkyvyyttä kumppanuuksien ulkopuolelle. Harkitusti käytettynä tuloskortti toimii erinomaisena työkaluna kumppaniverkoston johtamisessa.
Työ myös toteaa, että tiettyjen systemaattisuuksien luominen antaa hyvän pohjan kumppaniverkoston johtamiseen, mutta loppujen lopuksi jokainen kumppanuus on erilainen ja niitä on johdettava yksilöllisesti, mutta kohti verkoston tavoitteita. Lisäksi on muistettava, että varsinkin syvällisten kumppanuuksien johtaminen vaatii resursseja, jotka tulee aina muistaa varmistaa. Hyvä ja laadukas kumppaniverkon johtaminen mahdollistaa koko verkoston, yksittäisten kumppanuuksien ja yhteisten prosessien kehittymisen sekä edesauttaa haluttujen tulosten ja panosten saamista kumppaneilta. /Kir09 Partnership networks are an essential part of organizing business. It is practically impossible to find a company, which handles its business without partners. Not even large multinational companies can manage, or it is not economically or otherwise reasonable to manage, all the phases and activities that are needed to cover the whole production process or value chain. Coordinating and renovating these phases and activities with the help of partnership networks has become a central tool.
The partnership network of Vattenfall Nordic Distribution Finland (VNDF) is unique among electricity distribution business branch. It can be said that VNDF has taken its actions deeper into the partnership network than any other electricity network company in Finland. For example, VNDF has outsourced all its electricity network construction, maintenance and fault repairing. While the majority of the rest in the business branch is focusing on how to build their partnership network VNDF is already focusing on the next step, which is the managing and developing of the partnership network.
The principal objective of this thesis is to develop the management of VNDF’s contractor partners and the partnership network that they form. This principal objective is divided in four parts that define the structure of this thesis. The first objective is to examine theories about partnership networks, management of partnership networks and about measuring systems as a management tool. These are presented in the chapters two, three and four. The second objective is to sketch the contractor partnership network of VNDF, specify its typology and define what different levels of partnership denote between VNDF and its contractors. These are discussed in the chapter five. As the third objective, the chapter six discusses the found development ideas for the VNDF’s management of its contractor partnership network according to the theories, VNDF’s own needs and contractors’ experiments. The last and most practical objective is to create a scorecard as a management tool for the annual contractors of VNDF. The created scorecard is presented in the chapter seven.
This thesis highlights interaction and strategy that is created commonly together with partners to be able to achieve all the benefits of individual partnerships and the whole partnership network. The created scorecard is a management tool that intentionally used can combine these two principles.
Tämä työ on tehty Vattenfall Verkko Oy:hyn (VFV). VFV on osa Vattenfall konsernia. Yhtiö vastaa Vattenfallin sähköverkkoliiketoiminnasta Suomessa. VFV:n kumppaniverkosto on ainutlaatuinen sähköverkkoliiketoiminnan alalla. Voidaan sanoa, että VFV on vienyt toimintojaan enemmän ja pidemmälle omaan kumppaniverkostoonsa kuin mikään muu sähköverkkoyhtiö. VFV on esimerkiksi ulkoistanut kumppaneilleen koko sähköverkon rakentamisen, kunnossapidon ja vianhoidon. Sähköverkkoliiketoimintaa voidaan pitää hyvin perinteisenä alana, jossa laaja palveluiden ostaminen yksityisiltä palveluntuottajilta ei ole vielä kovinkaan yleistä. VFV:tä voidaan pitää tässä mielessä alan edelläkävijänä. Samalla kun pääosa muista yhtiöistä alalla keskittyy kumppaniverkoston luomiseen, VFV keskittyy jo seuraavaan vaiheeseen, joka on kumppaniverkoston johtaminen ja kehittäminen.
Tämä työ tutkii VFV:n verkonrakennusurakoitsijoiden muodostamaa kumppaniverkostoa ja sen johtamista. Työn päätavoitteena on kehittää tätä urakoitsijakumppaneiden johtamista VFV:ssa. Päätavoite on jaettu neljään osatavoitteeseen, jotka myös määrittelevät työn rakenteen. Ensimmäinen osatavoite on tutkia teorioita kumppaniverkostoista, kumppaniverkostojen johtamisesta ja erilaisista mittausjärjestelmistä kumppaniverkoston johtamisen työkaluina. Tämä on tehty kappaleissa kaksi, kolme ja neljä. Nämä kappaleet muodostavat työn teoriaosan. Työn toinen osatavoite on hahmottaa VFV:n urakoitsijakumppaneiden muodostava verkosto, määrittää sen typologia ja pohtia, mitkä teorioissa esiintyvistä kumppanuustasoista, joita ovat operatiivinen, taktinen ja strateginen, voidaan löytää VFV:n kumppaniverkostosta ja mitä ne tarkoittavat VFV:n ympäristössä. Näitä on pohdittu kappaleessa viisi. Kappale kuusi käsittelee työn kolmatta osatavoitetta, joka on tutkia VFV:n nykyistä kumppaniverkoston johtamista sekä löytää siihen kehitysehdotuksia pohjautuen teorioihin, VFV:n omiin tarpeisiin ja urakoitsijakumppaneiden antamaan palautteeseen. Neljäntenä ja konkreettisimpana työn osatavoitteena on kehittää ja määritellä tuloskortti VFV:n vuosisopimusurakoitsijoiden johtamisen työkaluksi. Tämä kehitetty tuloskortti on esitelty kappaleessa seitsemän. Työn johtopäätökset on esitetty kappaleessa kahdeksan.
Työ osoittaa, että parhaiten VFV:n kumppaniverkostoa kuvaava teoreettinen typologia on strateginen verkosto. VFV on verkostonsa keskusyritys ja johtaja. Strategiselle verkostolle ominaisesti VFV pitää yllä tietyntasoista urakoitsijoiden välistä kilpailua, mutta toisaalta rakentaa intensiivistä ja pitkäaikaisempaa yhteistyötä urakoitsijoiden kanssa. Strategiselle verkostolle tyypillisesti VFV:n kumppaniverkostosta löytyy eritasoisia kumppaneita ja verkostolla on yhteisiä kehitystavoitteita.
Työ toteaa, että kumppaniverkostojen johtamista tulisi aina toteuttaa kolmella eri tasolla. Johtamisen tulee sisältää yksittäisten kumppanuuksien hallintaa, kumppanuuksien hallintaa verkostona sekä verkoston ympäristön hallintaa. VFV:n tavoitteena on kehittää kumppanuuksia ja prosesseja yhdessä urakoitsijoiden kanssa. Tämä kehitys on saavutettavissa oikealla ja hyvällä johtamisella, mutta se vaatii myös itse johtamiselta kehittymistä, mieluiten hieman edellä itse kumppanuuksien kehittymistä. VFV:n kumppaniverkoston johtamisen nykytila on jo sinällään hyvä ja se antaa erinomaisen pohjan lähteä kehittämään sitä. VFV on ottanut määrätietoisen linjan johtamisen kehittämiseen.
Suurimmiksi kehityskohteiksi johtamisessa työ erittelee seuraavat asiat: VFV:n oman sisäisen kumppaniverkostostrategian selkiyttäminen ja systemaattinen määrittely, yksittäisten kumppanuusstrategioiden määrittely yhdessä kunkin kumppanin kanssa sekä sosiaalisen interaktiivisuuden ja kanssakäymisen lisääminen kumppaneiden kanssa. Lisäksi työ nostaa esille tarpeet johtamisen läpinäkyvyyden ja ennalta arvattavuuden lisäämisestä urakoitsijoita kohtaan sekä johtamisen näkymisen varmistamisesta koko kumppaniverkostossa ja VFV:n omassa organisaatiossa.
Työssä luotu ja kappaleessa seitsemän esitelty tuloskortti on työkalu VFV:n kumppaniverkoston johtamiseen. Se kiteyttää periaatteessa kaikki perustavaa laatua olevat lähtökohdat kumppaniverkoston johtamisessa. Se myös toimii osaratkaisuna työssä esitettyihin kehityskohteisiin. Tuloskortti kiteyttää kumppanuuden strategian ja tavoitteet, mittaa strategian toimivuutta ja lisää interaktiivisuutta, kun se analysoidaan yhdessä kumppanin kanssa. Tuloskortti lisää myös johtamisen läpinäkyvyyttä ja systemaattisuutta sekä johtamisen ja ohjauksen näkyvyyttä kumppanuuksien ulkopuolelle. Harkitusti käytettynä tuloskortti toimii erinomaisena työkaluna kumppaniverkoston johtamisessa.
Työ myös toteaa, että tiettyjen systemaattisuuksien luominen antaa hyvän pohjan kumppaniverkoston johtamiseen, mutta loppujen lopuksi jokainen kumppanuus on erilainen ja niitä on johdettava yksilöllisesti, mutta kohti verkoston tavoitteita. Lisäksi on muistettava, että varsinkin syvällisten kumppanuuksien johtaminen vaatii resursseja, jotka tulee aina muistaa varmistaa. Hyvä ja laadukas kumppaniverkon johtaminen mahdollistaa koko verkoston, yksittäisten kumppanuuksien ja yhteisten prosessien kehittymisen sekä edesauttaa haluttujen tulosten ja panosten saamista kumppaneilta. /Kir09
The partnership network of Vattenfall Nordic Distribution Finland (VNDF) is unique among electricity distribution business branch. It can be said that VNDF has taken its actions deeper into the partnership network than any other electricity network company in Finland. For example, VNDF has outsourced all its electricity network construction, maintenance and fault repairing. While the majority of the rest in the business branch is focusing on how to build their partnership network VNDF is already focusing on the next step, which is the managing and developing of the partnership network.
The principal objective of this thesis is to develop the management of VNDF’s contractor partners and the partnership network that they form. This principal objective is divided in four parts that define the structure of this thesis. The first objective is to examine theories about partnership networks, management of partnership networks and about measuring systems as a management tool. These are presented in the chapters two, three and four. The second objective is to sketch the contractor partnership network of VNDF, specify its typology and define what different levels of partnership denote between VNDF and its contractors. These are discussed in the chapter five. As the third objective, the chapter six discusses the found development ideas for the VNDF’s management of its contractor partnership network according to the theories, VNDF’s own needs and contractors’ experiments. The last and most practical objective is to create a scorecard as a management tool for the annual contractors of VNDF. The created scorecard is presented in the chapter seven.
This thesis highlights interaction and strategy that is created commonly together with partners to be able to achieve all the benefits of individual partnerships and the whole partnership network. The created scorecard is a management tool that intentionally used can combine these two principles.