Kodin puheohjausjärjestelmän käyttäjäkeskeinen suunnittelu
Hansen, Mervi (2009)
Hansen, Mervi
2009
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-04-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-200910016884
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-200910016884
Tiivistelmä
Kaksivuotinen TÄPLÄ-tutkimushanke on toteutettu TTY:n ihmiskeskeisen teknologian yksikön ja signaalinkäsittelyn laitoksen sekä TaY:n TAUCHI-yksikön yhteistyönä vuosina 2007–2009. Hankkeessa on tutkittu muun muassa moniaististen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia ja rajoitteita älykotiympäristössä. Kaikelle kansalle näkyvin osa TÄPLÄ-hankkeesta on tamperelaiseen Mediamuseo Rupriikkiin rakennettu Living Lab- tyyppinen testausympäristö, jossa kehiteltävä järjestelmä oli kaikkien museovieraiden kokeiltavissa.
Tämän diplomityön tavoitteina on ollut määrittää käyttäjäkeskeisen suunnittelun lähtökohdista käyttäjien tarpeita älykkään kotiympäristön ja sen ohjaustapojen kehittämisen suhteen: mitä eri käyttäjäryhmät älykodilta toivovat ja mitä ominaisuuksia siinä ei saisi missään nimessä esiintyä. Suunnittelussa on keskitytty tarkkailemaan älykotia kodin mediakeskuksen avulla ja suuntautuen eritoten puhe- ja eleohjauksen mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin älykotiympäristössä. Tietoa on kerätty kolmessa eri vaiheessa: kohdistetuilla ryhmähaastatteluilla suunnittelun alkuvaiheessa, käyttäjätesteillä Living Lab -ympäristössä Rupriikissa sekä potentiaalisten käyttäjien kodeissa tapahtuneen toimintaympäristökartoituksen avulla. Kaikki kolme vaihetta pohjautuivat TÄPLÄ-hankkeen alussa toteutettuun tilastolliseen kuluttajatutkimusaineistoon.
Koti on suhteellisen yksityinen paikka, jossa voi hoitaa päivittäiset arkiset askareet ja velvollisuudet kodin ulkopuolisista henkilöistä suuremmalti välittämättä. Kotona kukin kodin asukas voi rentoutua tai halutessaan toteuttaa itseään harrastusten avulla. Kodin on oltava myös turvallinen, joka koetaankin älykodin suurimmiksi haasteiksi. Pelkona on, että kodin suojaus ei todellisessa käytössä toimikaan ja ulkopuoliset henkilöt pääsevät käsiksi kodin keskeisiin asioihin. Vaikka puheella ja eleillä ohjaaminen tuo kodinhallintaan uusia mahdollisuuksia muun muassa liikuntarajoitteisten tai tekniikkaan pelokkaasti suhtautuvien käyttäjien keskuudessa, ei voida silti sivuuttaa epäilyksiä siitä, milloin kodin järjestelmä kuuntelee tai seuraa käyttäjäänsä ja onko mahdollisuutta puhe- ja eleohjauksen virhetulkintoihin olemassa. Tällä hetkellä multimodaalisilla ohjaustavoilla toteutettuun älykodin ohjaamiseen suhtaudutaan mielenkiinnolla, joskaan moni tutkimukseen osallistuneista käyttäjistä ei olisi valmis siirtymään pois perinteisistä ohjaustavoista ottaakseen käyttöön uudet ja monipuolisemmat tavat, sillä niiden toimivuus ja vuorovaikutuksen todellinen tehokkuus sekä luonnollisuus herättävät käyttäjien keskuudessa vielä epäilyksiä. /Kir09 TÄPLÄ is a two-year joint research project between the Tampere University of Tech-nology and the University of Tampere in years 2007-2009. The project has studied, for example, the possibilities and limitations of multimodal interaction in smart home envi-ronment. The most visible part of TÄPLÄ project is a Living Lab testing environment built in Rupriikki Media museum in Tampere, where the developed system was avail-able for all the quests of the museum to testing.
The main objectives of this Masters thesis have been to specify from the user centered design point of view the expectations of the users, considering smart home en-vironment and its input methods: what are the expectations of different user groups and the features there should not appear. In the designing of smart homes, the focus has been in media center, concentrating especially the possibilities and limitations control-ling the home environment via speech and gestures. Information has been collected in three stages: with focus groups in the beginning of designing process, with user experi-ments in the Living Lab –environment in Rupriikki, and with contextual inquiry in the homes of potential users. All three stages were based on the results of the quantitative consumer survey carried out in the beginning of the project.
Home is a rather private place, where it is possible to take care of daily routines and duties without taking into consideration the outsider people of home. At home, each inhabitant may relax or if desired, by self-fulfilling hobbies. Home also has to be a safe place, which is considered one of the biggest challenges of smart homes. What if the protection of home does not operate in the real use and the outsider people may access the essential items of the home. Even though, operating through speech or gestures, provides new opportunities for controlling the home, especially among the users with disabilities or fears towards technology. The doubts of the home listening or following the gestures of the user can not be ignored, without considering is there any chance for misreading user’s speech or gestures. At these days, multimodal inputs of the smart homes are accepted with the right motivation, though many of the test users were not ready to moving from traditional input methods to adopt new and more versatile ones, because their functionality, effectiveness and also naturalness raises some suspicions among the users.
Tämän diplomityön tavoitteina on ollut määrittää käyttäjäkeskeisen suunnittelun lähtökohdista käyttäjien tarpeita älykkään kotiympäristön ja sen ohjaustapojen kehittämisen suhteen: mitä eri käyttäjäryhmät älykodilta toivovat ja mitä ominaisuuksia siinä ei saisi missään nimessä esiintyä. Suunnittelussa on keskitytty tarkkailemaan älykotia kodin mediakeskuksen avulla ja suuntautuen eritoten puhe- ja eleohjauksen mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin älykotiympäristössä. Tietoa on kerätty kolmessa eri vaiheessa: kohdistetuilla ryhmähaastatteluilla suunnittelun alkuvaiheessa, käyttäjätesteillä Living Lab -ympäristössä Rupriikissa sekä potentiaalisten käyttäjien kodeissa tapahtuneen toimintaympäristökartoituksen avulla. Kaikki kolme vaihetta pohjautuivat TÄPLÄ-hankkeen alussa toteutettuun tilastolliseen kuluttajatutkimusaineistoon.
Koti on suhteellisen yksityinen paikka, jossa voi hoitaa päivittäiset arkiset askareet ja velvollisuudet kodin ulkopuolisista henkilöistä suuremmalti välittämättä. Kotona kukin kodin asukas voi rentoutua tai halutessaan toteuttaa itseään harrastusten avulla. Kodin on oltava myös turvallinen, joka koetaankin älykodin suurimmiksi haasteiksi. Pelkona on, että kodin suojaus ei todellisessa käytössä toimikaan ja ulkopuoliset henkilöt pääsevät käsiksi kodin keskeisiin asioihin. Vaikka puheella ja eleillä ohjaaminen tuo kodinhallintaan uusia mahdollisuuksia muun muassa liikuntarajoitteisten tai tekniikkaan pelokkaasti suhtautuvien käyttäjien keskuudessa, ei voida silti sivuuttaa epäilyksiä siitä, milloin kodin järjestelmä kuuntelee tai seuraa käyttäjäänsä ja onko mahdollisuutta puhe- ja eleohjauksen virhetulkintoihin olemassa. Tällä hetkellä multimodaalisilla ohjaustavoilla toteutettuun älykodin ohjaamiseen suhtaudutaan mielenkiinnolla, joskaan moni tutkimukseen osallistuneista käyttäjistä ei olisi valmis siirtymään pois perinteisistä ohjaustavoista ottaakseen käyttöön uudet ja monipuolisemmat tavat, sillä niiden toimivuus ja vuorovaikutuksen todellinen tehokkuus sekä luonnollisuus herättävät käyttäjien keskuudessa vielä epäilyksiä. /Kir09
The main objectives of this Masters thesis have been to specify from the user centered design point of view the expectations of the users, considering smart home en-vironment and its input methods: what are the expectations of different user groups and the features there should not appear. In the designing of smart homes, the focus has been in media center, concentrating especially the possibilities and limitations control-ling the home environment via speech and gestures. Information has been collected in three stages: with focus groups in the beginning of designing process, with user experi-ments in the Living Lab –environment in Rupriikki, and with contextual inquiry in the homes of potential users. All three stages were based on the results of the quantitative consumer survey carried out in the beginning of the project.
Home is a rather private place, where it is possible to take care of daily routines and duties without taking into consideration the outsider people of home. At home, each inhabitant may relax or if desired, by self-fulfilling hobbies. Home also has to be a safe place, which is considered one of the biggest challenges of smart homes. What if the protection of home does not operate in the real use and the outsider people may access the essential items of the home. Even though, operating through speech or gestures, provides new opportunities for controlling the home, especially among the users with disabilities or fears towards technology. The doubts of the home listening or following the gestures of the user can not be ignored, without considering is there any chance for misreading user’s speech or gestures. At these days, multimodal inputs of the smart homes are accepted with the right motivation, though many of the test users were not ready to moving from traditional input methods to adopt new and more versatile ones, because their functionality, effectiveness and also naturalness raises some suspicions among the users.