Yhteiskäyttöpalvelun vaikutukset liikenteeseen – tapaus Liiteri

Abstract

Asioiden jakamisella ja yhteiskäytöllä on ositettu vuosisatoja niiden omistamisesta muodostuvia hyötyjä ja haittoja. Yhteiskuntien digitalisoitumisen myötä yhteiskäytön mahdollisuudet ovat parantuneet, kun tietoa jaettavista hyödykkeistä voidaan tuottaa ja löytää helposti internetin välityksellä. Samalla on syntynyt uutta liiketoimintaa, kun tekniikan avulla on voitu poistaa maksuihin ja hyödykkeiden saatavuuteen sekä luovutukseen liittyviä käytännön ongelmia. Fyysiset hyödykkeet on kuitenkin edelleen siirrettävä niiden varastointipaikasta kohteeseen, jossa niille on käyttöä. Kun hyödykettä ei omisteta, täytyy se käytön jälkeen vielä siirtää takaisin tai seuraavaan käyttöpaikkaan. Nämä kuljetukset tuottavat tällöin myös liikennettä, joka tuottaa kustannuksia sekä kuluttaa lukuisia muitakin resursseja.

Coreorient Oy on vuonna 2016 tuonut kuluttajien saataville yhteiskäyttöisen vuokrauspalvelun Liiterin, jonka kautta on mahdollista vuokrata harvemmin tarvittavia hyödykkeitä aina avoinna olevasta automatisoidusta nk. älytilasta palvelun verkkosivustoa hyödyntämällä. Yrityksen tavoitteena on ollut, että Liiteri-palvelu tuo kuluttajien saataville kestävämpiä arjen palveluita, jotka sijaitsisivat keskeisillä paikoilla ja ihmisten kulkureittien varrella. Tämän tavoitteen todentamiseksi tarvittiin tutkimustietoa mm. Liiterille suuntautuvista asiointimatkoista. Liikenteen tutkimuskeskus Verne toteutti toimeksiantona tämän diplomityön, jossa tutkitaan palvelun tuottamia liikennesuoritteita. Vertailun mahdollistamiseksi arvioidaan työssä myös, miten liikennesuoritteet olisivat muuttuneet, mikäli Liiteriä ei olisi ollut käytettävissä.

Tutkimuksen keskeisin tiedonhankintamenetelmä on tutkimuksen osana toteutettava yhdistetty RP- (Revealed Preference) ja SP-kysely (Stated Preference) palvelun käyttäjille. Kysely toteutettiin lähettämällä tutkimusjakson aikana kyselykutsu sähköpostitse jokaisen tutkimusjakson aikana tehdyn vuokrauksen yhteydessä. Kyselyn tuloksien pohjalta laskettiin liikennesuoritteen sekä liikkumisen päästöjen, kustannusten ja aktiivisen liikkumisen terveyshyötyjen muutos. Tutkimuksessa tarkastellaan vain tuotteiden käyttöpaikan ja vuokraus- tai ostospaikan välisien kuljetusmatkojen tuottamia pakokaasu- ja katupölypäästöjä sekä päästöjen, liikkumisen ja liikenne-onnettomuuksien kustannuksia. Tarkasteltujen päästöjen ja kustannusten osalta selvitettiin kirjallisuustutkimuksen avulla niiden keskeiset muodostumis- ja vaikutusmekanismit.

Työn päätavoite ei kuitenkaan täyttynyt kyselyn vastausmäärien jäädessä vähäisiksi, joten luotettavia arvioita ei voitu antaa. Suuntaa antavien arvioiden mukaan Liiterille suuntautuvat matkat tuottaisivat 63–67 % enemmän liikennesuoritteita, 24–40 % enemmän päästöjä sekä -8–20 % enemmän kustannuksia vaihtoehtoisiin hankintoihin verrattuna. Matkojen pituuksien arvioijalla, käytetyillä liikkumiskustannusten lähtöarvoilla sekä aktiivisen liikkumisen VSL-arvioilla on merkittävä vaikutus kustannusten tasapainoon.

Yksittäisten eikä erityisesti yhteiskäyttöpalveluiden liikennevaikutuksia ole juuri tutkittu liikennesektorien ulkopuolisten palveluiden osalta, joten tällaiseen tutkimukseen ei ole vakiintuneita käytäntöjä tai vertailukohteita. Työn tärkeimpänä tuloksena saatiinkin tietoa tämän tyyppisten tutkimusten toteuttamisesta. Lisäksi osaa laskentoja varten määritetyistä yksikkökertoimista voi hyödyntää lähtöarvoina tai vertailukohtina toisissa tutkimuksissa.