Ohjelmoijan työtehokkuuden mittaus

Abstract

Tässä työssä käydään läpi ohjelmoijan työtehokkuuden määritelmää ja esitellään keinoja seurata sitä. Työssä esiteltäviä keinoja ovat biologinen seuranta, ohjelmakoodin analysointi sekä seuranta käyttöjärjestelmästä. Eri keinoista esitellään niiden hyvät ja huonot puolet, minkä perusteella hahmotellaan paras optimaalinen toteutus ohjelmoijan työtehokkuuden seurannalle. Työssä tarkastellaan myös erästä käytännön toteutusta työtehokkuuden seurannasta. Tämän ohjelman rakennetta ja toimintaa arvioidaan työssä ohjelmoijan työtehokkuuden seuraamisen kannalta. Toteutuksesta arvioidaan sen hyviä ja huonoja puolia, minkä jälkeen sitä verrataan muihin menetelmiin työtehokkuuden seurannalle. Tämän vertailun perusteella taas ehdotetaan käytännön toteutukseen parannuksia. Työssä todetaan, että paras tapa seurata ohjelmoijan työtehokkuutta on yhdistellä työssä esiteltyjä menetelmiä. Työssä kuitenkin myös todetaan, että biologisen seurannan toteuttaminen ei ole realistista käyttäjien vastahakoisuuden takia. Tämän perusteella työssä todetaan, että paras ratkaisu on yhdistää ohjelmakoodin analysointi sekä käyttöjärjestelmästä analysointi.