Toimintamalli kosteudenhallintaan rakennushankkeessa
Turunen, Timo (2019)
Turunen, Timo
2019
Rakennustekniikka
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905211720
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905211720
Tiivistelmä
Vuonna 2018 astui voimaan uusi asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta, mikä uudisti rakennushankkeen kosteudenhallintaprosessia. Asetuksen mukaan jokaisesta rakennushankkeesta tulee laatia kosteudenhallintaselvitys, nimetä kosteudenhallinnan valvonnasta vastaava henkilö eli kosteudenhallintakoordinaattori, laatia työmaan kosteudenhallintasuunnitelma ja nimetä tähän rakennustyömaan kosteudenhallinnan vastuuhenkilöt. Tämän diplomityön tarkoituksena on laatia toimintamalli kosteudenhallintaan. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuustutkimusta, haastattelututkimusta sekä havainnointia. Haastatteluissa selvitettiin erityisesti kosteudenhallintakoordinaattorin roolin ja tehtävien merkitystä. Havainnoinnilla kerättiin tietoa ja käytännön kokemuksia kolmesta eri vaiheessa olevasta rakennushankkeesta. Tutkimuksessa havainnointiin Kuivaketju 10 riskilistan täydennystä ja dokumentointia työmaalla sekä rakennushankkeen kokouskäytäntöjä. Haastatteluiden ja havainnointien keskeisenä tuloksena oli, että kosteudenhallintakoordinaattorin rooli on merkittävä etenkin hankkeen alussa sekä, että Kuivaketju 10 on kattava, hyödyllinen ja toimiva malli kosteudenhallintaan. Tutkimuksessa laadittu toimintamalli ottaa huomioon koko rakennushankkeen ja se on jaettu kuuteen eri osioon, jotka noudattavat rakennushankkeen kronologista järjestystä. Jokaisesta osiosta löytyy siihen liittyviä ohjeita ja erilaisia aputiedostoja, joita noudattamalla voidaan hankkeen kosteudenhallinta suorittaa tehokkaasti aina kosteudenhallinta-asiakirjan luomisesta hankkeen luovutukseen. Tutkimuksen tuloksena laadittua toimintamallia voidaan käyttää yleisesti erilaisissa rakennushankkeissa mutta osa sen tuloksista soveltuu vain betonirakentamiseen ja toisaalta kaikkia puu-, teräs- ja pientalorakentamisen puolia ei ole huomioitu toimintamallissa. Tutkimuksessa ei testattu toimintamallia konkreettisesti rakennushankkeessa, joten tarkkaa kokemusta mallin toimivuudesta ei ole tutkittu tässä tutkimuksessa.