Verkkokurssin dynaaminen personointi
Suominen, Pekka (2019)
2019
Johtaminen ja tietotekniikka (Pori)
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905211725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905211725
Tiivistelmä
Muuttuvista työelämän koulutustarpeista nousee korkeat odotukset verkkokurssille. Verkkokurssin olisi kyettävä selvittämään opiskelijan tarpeet ja tarjota keinoja syvälliseen, ymmärtämistä kehittävään oppimiseen juuri oikea-aikaisesti, jossa opiskelija kykenee yhdistämään eri tietolähteitä sekä toimimaan omaehtoisesti.
Tutkimuksessa rakennettiin verkkokurssi, jonka tehtävänä on profiloida opiskelija ja suositella hänelle oppimista edistävää informaatioita. Yksi tärkeimmistä tässä tutkimuksessa käytössä olevista personoinnin keinoista on suosittelujärjestelmä, jolla voidaan ohjata opiskelijan käyttäytymistä ja vaikuttaa hänen opiskeluunsa.
Tässä työssä tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen keinoin erilaisia oppimisympäristöjä ja oppimistyylejä verkkokurssien yhteydessä. Lisäksi perehdytään autenttisen verkko-oppimisympäristön kriteereihin ja personoinnin vaatimuksiin verkko-oppimisalustalle. Keskeinen huomio kohdistui verkkokurssin mahdollisuuteen tarjota opintoja työssä käyville henkilöille. Jolloin verkko-oppiminen nähdään laajempana kokonaisuutena, johon liittyy kurssin oppimistehtävien hyödyntäminen osana opiskelijan normaaleja työtehtäviä.
Tutkimuksessa analysoidaan verkkokurssia käytettävyyden kautta. Käytettävyyden määritelmät ja käytettävyyden mittaaminen määritellään sekä kuinka tässä erikoistapauksessa käytettävyystutkimusta voidaan hyödyntää selvitettäessä personoinnin vaikutusta oppimistuloksiin. Tutkimus toteutetaan kyselylomakkeen avulla, jonka tulosten pohjalta tulkitaan käyttäjien kokemuksia. Tuloksena saadaan verkkokurssin yleinen käytettävyys sekä käyttäjien subjektiivinen tyytyväisyyden kokemus, joka tutkimusten mukaan edistää oppimista.
Tutkimustuloksena todetaan, että personoinnilla ja suosittelujärjestelmällä on suuri merkitys puhuttaessa oppimisen tehokkuudesta verkkokurssilla. Tutkimuksessa löydettyjä tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi verkko-opintojen toteuttamista suunnittelevissa organisaatioissa. Tutkimus palvelee myös verkkokurssien rakentajia, antamalla ideoita ja ajatuksia siihen, kuinka verkko-oppimista voidaan kehittää.
Tutkimuksessa rakennettiin verkkokurssi, jonka tehtävänä on profiloida opiskelija ja suositella hänelle oppimista edistävää informaatioita. Yksi tärkeimmistä tässä tutkimuksessa käytössä olevista personoinnin keinoista on suosittelujärjestelmä, jolla voidaan ohjata opiskelijan käyttäytymistä ja vaikuttaa hänen opiskeluunsa.
Tässä työssä tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen keinoin erilaisia oppimisympäristöjä ja oppimistyylejä verkkokurssien yhteydessä. Lisäksi perehdytään autenttisen verkko-oppimisympäristön kriteereihin ja personoinnin vaatimuksiin verkko-oppimisalustalle. Keskeinen huomio kohdistui verkkokurssin mahdollisuuteen tarjota opintoja työssä käyville henkilöille. Jolloin verkko-oppiminen nähdään laajempana kokonaisuutena, johon liittyy kurssin oppimistehtävien hyödyntäminen osana opiskelijan normaaleja työtehtäviä.
Tutkimuksessa analysoidaan verkkokurssia käytettävyyden kautta. Käytettävyyden määritelmät ja käytettävyyden mittaaminen määritellään sekä kuinka tässä erikoistapauksessa käytettävyystutkimusta voidaan hyödyntää selvitettäessä personoinnin vaikutusta oppimistuloksiin. Tutkimus toteutetaan kyselylomakkeen avulla, jonka tulosten pohjalta tulkitaan käyttäjien kokemuksia. Tuloksena saadaan verkkokurssin yleinen käytettävyys sekä käyttäjien subjektiivinen tyytyväisyyden kokemus, joka tutkimusten mukaan edistää oppimista.
Tutkimustuloksena todetaan, että personoinnilla ja suosittelujärjestelmällä on suuri merkitys puhuttaessa oppimisen tehokkuudesta verkkokurssilla. Tutkimuksessa löydettyjä tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi verkko-opintojen toteuttamista suunnittelevissa organisaatioissa. Tutkimus palvelee myös verkkokurssien rakentajia, antamalla ideoita ja ajatuksia siihen, kuinka verkko-oppimista voidaan kehittää.