Kunnossapidon ongelmanratkaisun prosessin systemaattisuuden kehittäminen
Hurskainen, Joonas (2019)
2019
Rakennustekniikka
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-06-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905141633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905141633
Tiivistelmä
Tämän diplomityön tutkimusongelmana on, kuinka kohdeyrityksen ongelmanratkaisun prosessista voidaan kehittää systemaattinen lean-ajattelun avulla. Kohdeyrityksenä toimii rautatiekaluston kunnossapidosta vastaava VR Kunnossapito Oy, jonka tominnoista keskitytään toimitusketjun ongelmanratkaisun kehittämiseen. Tarve tutkimukselle muodostui, kun toimitusketjun ongelmanratkaisun prosessin havaittiin keskittyvän ongelmien seurauksien korjaamiseen sen sijaan, että juurisyitä olisi lähdetty ratkaisemaan.
Diplomityön tavoitteena on muodostaa systemaattinen ongelmanratkaisun prosessi, joka ohjaa ratkaisuprosessia juurisyyn löytämiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkimusstrategiana on ohjaava tapaustutkimus. Prosessin muodostamisen pohjaksi tehdään ensin kirjallisuuskatsaus lean-ajattelusta, joka pitää sisällään lean-teorian, leanin tarjoamat työkalut sekä lean-pohjaisen johtamisen. Tämän jälkeen muodostetaan käsitys kohdeyrityksen nykytilasta, jotta ongelmakohdat havaitaan ja kehittäminen kohdistuu oikeisiin asioihin. Nykytila muodostetaan empiirisen tutkimuksen avulla, jossa käytössä on kohdeyrityksen henkilöstölle tehtävät haastattelukierrokset. Nykytila-analyysin avulla löydetyt puutteet ongelmanratkaisun prosessissa kohdistuvat kommunikointitapoihin, vastuualueiden määrittelyyn, organisaatiorakenteeseen sekä käytettävien järjestelmien kompleksisuuteen. Nämä puutteet muodostavat standardoimattoman prosessin, jossa kommunikointi rajapintojen välillä on monimuotoista, selkeää vastuuhenkilöä ongelmanratkaisulle ei löydy ja ratkaisun etenemisen seuranta on haasteellista.
Puutteiden poistamiseksi ja ongelmanratkaisun prosessin kehittämiseksi käytetään hyväksi lean-teorian tarjoamista työkaluista A3-menetelmää, PDCA-sykliä sekä eskalaatiopolkua. Näiden toimivuus kohdeyrityksen käyttöön on todettu soveltamalla niitä haastattelukierroksissa tunnistet-tuihin ongelmatapauksiin. Systemaattisuuden varmistamiseksi ongelmanratkaisun prosessille muodostetaan polku, joka ohjaa ratkaisuprosessin tapahtumisen standardoidusti juurisyyn ratkaisuun. Tässä systemaattisuus saadaan varmistettua siten, että prosessin mukaan liikkuvalla ongelmalla on aina selkeä vastuuhenkilö, joka ohjaa ongelman etenemistä prosessissa. Prosessin tärkeimmät kohdat mukailevat A3-menetelmää. Painotus prosessissa on ongelmien yhtenäisessä kirjaamisessa samaan paikkaan, ongelmille sopivien lean-työkalujen käytössä juurisyyn ratkaisussa ja ratkaisutoimenpiteiden toimivuuden seurannan varmistamisessa. Prosessi toimii henkilöstölle ongelmien kirjaamisen ja seurannan pohjana, josta nähdään kokonaiskuva ongelmien määrästä ja niiden etenemisestä prosessissa.
Avainsanat: Lean, kunnossapito, ongelmanratkaisun prosessi, juurisyyanalyysi, A3-menetelmä
Diplomityön tavoitteena on muodostaa systemaattinen ongelmanratkaisun prosessi, joka ohjaa ratkaisuprosessia juurisyyn löytämiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkimusstrategiana on ohjaava tapaustutkimus. Prosessin muodostamisen pohjaksi tehdään ensin kirjallisuuskatsaus lean-ajattelusta, joka pitää sisällään lean-teorian, leanin tarjoamat työkalut sekä lean-pohjaisen johtamisen. Tämän jälkeen muodostetaan käsitys kohdeyrityksen nykytilasta, jotta ongelmakohdat havaitaan ja kehittäminen kohdistuu oikeisiin asioihin. Nykytila muodostetaan empiirisen tutkimuksen avulla, jossa käytössä on kohdeyrityksen henkilöstölle tehtävät haastattelukierrokset. Nykytila-analyysin avulla löydetyt puutteet ongelmanratkaisun prosessissa kohdistuvat kommunikointitapoihin, vastuualueiden määrittelyyn, organisaatiorakenteeseen sekä käytettävien järjestelmien kompleksisuuteen. Nämä puutteet muodostavat standardoimattoman prosessin, jossa kommunikointi rajapintojen välillä on monimuotoista, selkeää vastuuhenkilöä ongelmanratkaisulle ei löydy ja ratkaisun etenemisen seuranta on haasteellista.
Puutteiden poistamiseksi ja ongelmanratkaisun prosessin kehittämiseksi käytetään hyväksi lean-teorian tarjoamista työkaluista A3-menetelmää, PDCA-sykliä sekä eskalaatiopolkua. Näiden toimivuus kohdeyrityksen käyttöön on todettu soveltamalla niitä haastattelukierroksissa tunnistet-tuihin ongelmatapauksiin. Systemaattisuuden varmistamiseksi ongelmanratkaisun prosessille muodostetaan polku, joka ohjaa ratkaisuprosessin tapahtumisen standardoidusti juurisyyn ratkaisuun. Tässä systemaattisuus saadaan varmistettua siten, että prosessin mukaan liikkuvalla ongelmalla on aina selkeä vastuuhenkilö, joka ohjaa ongelman etenemistä prosessissa. Prosessin tärkeimmät kohdat mukailevat A3-menetelmää. Painotus prosessissa on ongelmien yhtenäisessä kirjaamisessa samaan paikkaan, ongelmille sopivien lean-työkalujen käytössä juurisyyn ratkaisussa ja ratkaisutoimenpiteiden toimivuuden seurannan varmistamisessa. Prosessi toimii henkilöstölle ongelmien kirjaamisen ja seurannan pohjana, josta nähdään kokonaiskuva ongelmien määrästä ja niiden etenemisestä prosessissa.
Avainsanat: Lean, kunnossapito, ongelmanratkaisun prosessi, juurisyyanalyysi, A3-menetelmä