Työntekijöiden aktivointi työturvallisuudesta huolehtimiseen
Perälä, Kristian (2019)
2019
Rakennustekniikka
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905141615
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905141615
Tiivistelmä
Työturvallisuuden historia ulottuu 1900-luvun alkuun, jolloin suuret yritykset ryhtyivät toimenpiteisiin tapaturmien vähentämiseksi. Vasta 1970-luvulla turvallisuusajattelu yleistyi ja nykymuotoa oleva turvallisuusnormisto kehitettiin. Aluksi turvallisuutta parannettiin tekniikkaa kehittämällä, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään turvallisempia järjestelmiä. 1980- ja 1990-lukujen aikana työterveyshuolto mahdollisti myös henkisen hyvinvoinnin tarkkailun ja turvallisuuden parantamisessa alettiin keskittymään myös työntekijöihin.
Rakennusteollisuuden tapaturmataajuus on huomattavasti korkeampi muihin teollisuudenaloihin verrattuna. Tämän työn tavoitteena on selvittää, miten työntekijöitä on aktivoitu huolehtimaan omasta sekä muiden työturvallisuudesta. Tutkimuskysymystä lähdettiin selvittämään jakamalla se kolmeen osaan. Miten työntekijät suhtautuvat työturvallisuuteen, mitä aktivointitapoja on käytössä ja miten työntekijät huolehtivat työturvallisuudesta. Kysymyksiin haettiin vastauksia kvalitatiivisella tutkimuksella. Tietoja on kerätty kirjallisista lähteistä, verkkojulkaisuista sekä haastattelemalla eri yritysten työturvallisuuspäälliköitä.
Työntekijöiden aktivointitapoja työturvallisuudesta huolehtimiseen on varsin vähän. Vaikka perinteinen ”keppiä tai porkkanaa” -menetelmä on edelleen käytössä, pyritään työntekijöitä aktivoimaan myös muilla keinoin. Työntekijöiden tietoisuutta suojavarusteista ja turvallisen työn edellytyksistä pyritään edistämään järjestämällä kampanjoita suojavälineistä ja luomalla turvallisuutta edesauttavia sovelluksia. Työntekijöitä on saatu ePerehdytyksen avulla opiskelemaan itsenäisesti turvallisen työn edellytyksiä ja työntekijöitä on urakoitsijoiden kautta kytketty turvallisuuteen vaarojenarviointimenetelmällä. Myös yhteisiä turvallisuustilaisuuksia, joissa työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa turvallisuuteen, on järjestetty.
Tutkimuksen aikana nousi myös esille, ettei työntekijöiden aktivoimisen välttämättä tarvitse olla aktiivista toimintaa, vaan aktivoimista tapahtuu myös passiivisesti. Esimerkkinä toimiminen ja asioista avoimesti puhuminen edesauttaa tietoisuuden lisäämistä työntekijöiden keskuudessa, joka auttaa tapaturmattomaan tulevaisuuteen pääsemisessä.
Rakennusteollisuuden tapaturmataajuus on huomattavasti korkeampi muihin teollisuudenaloihin verrattuna. Tämän työn tavoitteena on selvittää, miten työntekijöitä on aktivoitu huolehtimaan omasta sekä muiden työturvallisuudesta. Tutkimuskysymystä lähdettiin selvittämään jakamalla se kolmeen osaan. Miten työntekijät suhtautuvat työturvallisuuteen, mitä aktivointitapoja on käytössä ja miten työntekijät huolehtivat työturvallisuudesta. Kysymyksiin haettiin vastauksia kvalitatiivisella tutkimuksella. Tietoja on kerätty kirjallisista lähteistä, verkkojulkaisuista sekä haastattelemalla eri yritysten työturvallisuuspäälliköitä.
Työntekijöiden aktivointitapoja työturvallisuudesta huolehtimiseen on varsin vähän. Vaikka perinteinen ”keppiä tai porkkanaa” -menetelmä on edelleen käytössä, pyritään työntekijöitä aktivoimaan myös muilla keinoin. Työntekijöiden tietoisuutta suojavarusteista ja turvallisen työn edellytyksistä pyritään edistämään järjestämällä kampanjoita suojavälineistä ja luomalla turvallisuutta edesauttavia sovelluksia. Työntekijöitä on saatu ePerehdytyksen avulla opiskelemaan itsenäisesti turvallisen työn edellytyksiä ja työntekijöitä on urakoitsijoiden kautta kytketty turvallisuuteen vaarojenarviointimenetelmällä. Myös yhteisiä turvallisuustilaisuuksia, joissa työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa turvallisuuteen, on järjestetty.
Tutkimuksen aikana nousi myös esille, ettei työntekijöiden aktivoimisen välttämättä tarvitse olla aktiivista toimintaa, vaan aktivoimista tapahtuu myös passiivisesti. Esimerkkinä toimiminen ja asioista avoimesti puhuminen edesauttaa tietoisuuden lisäämistä työntekijöiden keskuudessa, joka auttaa tapaturmattomaan tulevaisuuteen pääsemisessä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8235]