Monikulttuurinen kirjasto - Raili ja Reima Pietilän suunnitteleman Hervannan kirjaston kehityssuunnitelma
Ala-Uotila, Sari (2019)
2019
Arkkitehtuuri
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-06-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905101573
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905101573
Tiivistelmä
Tampereen kaupungin Hervannan kirjaston tilallisuus ja toiminnallisuus ovat aikakaudelta, jolloin kokoelmat varaavat paljon tilaa suhteessa kohtaamiseen mahdollistavalle tilalle. Perinteiselle hiljaiselle kirjastotilalle on edelleenkin tilausta, mutta sen rinnalle on noussut muitakin tavoitteita ja tehtäviä.
Tämän päivän länsimaista globaalia yhteiskuntaa muokkaa eniten digitalisaatio ja monikulttuurisen yhteisön kasvu. Kirjaston yhteiskunnallinen painotus on luoda tasa-arvoa edistävä julkinen tila, joka mahdollistaa eri kulttuurien välisen vuoropuhelun. Digitalisoituminen ja alati moniarvoistuvampi yhteiskunta aiheuttaa kansalaisten yksilöllistymistä ja pirstaloituneemman elämäntavan, mutta paradoksaalisesti kirjaston rooli fyysisenä kohtaamispaikkana korostuu. Yleiset kirjastot voivat olla niitä harvoja tiloja, joissa erilaiset ihmiset altistuvat toistensa arvoille ja näkemyksille. Kirjastolla on potentiaali olla niin kutsuttu matalan intensiteetin kohtaamispaikka, joka edistää julkista keskustelua ja näin ollen demokratiaa.
Hervannan kirjasto on ansiokkaan arkkitehtipariskunnan, Raili ja Reima Pietilän, suunnittelema. Pariskunta loi Hervantaan 1970- ja 80-luvulla ainutlaatuisen post-modernistisen kaupunkikeskuksen, kun suomalainen arkkitehtuuri oli muutoin menettämässä näkyvyyttään ja muuttumassa universaaliksi massaksi. Hervannan kirjasto on yksi keskusakselin hienoimmista sisätiloista. Tässä työssä käsiteltävää kirjaston kehityssuunnitelmaa ohjaa merkittävästi rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo.
Suunnitelmassa alkuperäiset kirjastotilat rakennuksen toisessa kerroksessa säilyvät perinteisenä hiljaisena kirjastotilana. Osa aikaisemmista ensimmäisen kerroksen toiminnoista saa väistyä, ja kerros muuntuu kansalaisten kohtaamispaikaksi. Kirjaston saavutettavuuden ja houkuttelevuuden parantamiseksi sisäänkäynti on suunnitelmassa näkyvämmällä paikalla ja erilaisiin oheistoimintoihin panostetaan. Suurimpana yksittäisenä muutoksena kirjaston kerrokset yhdistetään yhdeksi virtaavaksi tilaksi avaamalla välipohjaan aukko kupolin alle. Kerroksien välinen yhteys korostuu uusilla näyttävillä portailla. Samalla arkkitehtuurin alkuperäinen keidasidea voimistuu. Suihkulähde, palmupuut ja beduiinitelttaa muistuttava kupoli ovat Hervannan kirjaston sydän.
Avainsanat: Hervannan kirjasto, kirjastorakennukset, monikulttuurisuus, Raili ja Reima Pietilä, Hervannan keskusakseli.
Tämän päivän länsimaista globaalia yhteiskuntaa muokkaa eniten digitalisaatio ja monikulttuurisen yhteisön kasvu. Kirjaston yhteiskunnallinen painotus on luoda tasa-arvoa edistävä julkinen tila, joka mahdollistaa eri kulttuurien välisen vuoropuhelun. Digitalisoituminen ja alati moniarvoistuvampi yhteiskunta aiheuttaa kansalaisten yksilöllistymistä ja pirstaloituneemman elämäntavan, mutta paradoksaalisesti kirjaston rooli fyysisenä kohtaamispaikkana korostuu. Yleiset kirjastot voivat olla niitä harvoja tiloja, joissa erilaiset ihmiset altistuvat toistensa arvoille ja näkemyksille. Kirjastolla on potentiaali olla niin kutsuttu matalan intensiteetin kohtaamispaikka, joka edistää julkista keskustelua ja näin ollen demokratiaa.
Hervannan kirjasto on ansiokkaan arkkitehtipariskunnan, Raili ja Reima Pietilän, suunnittelema. Pariskunta loi Hervantaan 1970- ja 80-luvulla ainutlaatuisen post-modernistisen kaupunkikeskuksen, kun suomalainen arkkitehtuuri oli muutoin menettämässä näkyvyyttään ja muuttumassa universaaliksi massaksi. Hervannan kirjasto on yksi keskusakselin hienoimmista sisätiloista. Tässä työssä käsiteltävää kirjaston kehityssuunnitelmaa ohjaa merkittävästi rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo.
Suunnitelmassa alkuperäiset kirjastotilat rakennuksen toisessa kerroksessa säilyvät perinteisenä hiljaisena kirjastotilana. Osa aikaisemmista ensimmäisen kerroksen toiminnoista saa väistyä, ja kerros muuntuu kansalaisten kohtaamispaikaksi. Kirjaston saavutettavuuden ja houkuttelevuuden parantamiseksi sisäänkäynti on suunnitelmassa näkyvämmällä paikalla ja erilaisiin oheistoimintoihin panostetaan. Suurimpana yksittäisenä muutoksena kirjaston kerrokset yhdistetään yhdeksi virtaavaksi tilaksi avaamalla välipohjaan aukko kupolin alle. Kerroksien välinen yhteys korostuu uusilla näyttävillä portailla. Samalla arkkitehtuurin alkuperäinen keidasidea voimistuu. Suihkulähde, palmupuut ja beduiinitelttaa muistuttava kupoli ovat Hervannan kirjaston sydän.
Avainsanat: Hervannan kirjasto, kirjastorakennukset, monikulttuurisuus, Raili ja Reima Pietilä, Hervannan keskusakseli.