Hulevedet kaavoituksen lähtökohtana
Mustaniemi, Ilkka (2019)
Mustaniemi, Ilkka
2019
Ympäristö- ja energiatekniikka
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905101586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905101586
Tiivistelmä
Viimevuosina Suomessa on uudistettu hulevesien hallinnan vastuita ja ohjeistuksia. Elokuussa 2014 astui voimaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistus, jonka myötä vastuu hulevesien hallinnasta siirrettiin kunnille osaksi asemakaavoitusta. Kuntaliitto julkaisi vuosina 2012 ja 2013 ohjeistusta kuinka mitoittaa ja hallita hulevesiä.
Työn tarkoituksena on esitellä kaikki olennaisimmat ja huomioonotettavat asiat hulevesien hallinnasta alkaen yleisistä hulevesien hallintaan liittyvistä periaatteista aina jaettuihin vastuisiin asti. Työssä esitellään myös kaavoituksen rooli ja kuinka se vaikuttaa hulevesien hallintaan.
Ensisijaisen tärkeää hulevesisuunnittelu on tiheästi kaavoitetuilla kaupunkialueilla. Tähän sisältyy kattava hulevesien keräämisverkosto ja haitta-aineiden vuoksi myös hulevesien käsittely on tehtävä riskiarvioinnin pohjalta. Riskiarviointiin vaikuttaa muun muassa purkuvesistöjen kunto ja herkkyys, valuma-alueen riskialueet ja kaavoittajat. Riskiarvioinnin pohjalta päätetään, päästetäänkö hulevedet suoraan sellaisenaan lähivesistöön vai käsitelläänkö niitä keskitetysti vai hajautetusti.
Työn lopussa käydään esimerkinomaisesti läpi Mouhijärven maisemakylien hulevesijärjestelmän suunnitteluprosessi. Suunnittelu alkaa alueen luonnosta ja kuinka esimerkiksi alueen topografia, kaava ja maaperä vaikuttaa hulevesisuunnitteluun. Tämän jälkeen alue jaetaan valuma-alueisiin ja jokaiselle suunnitellaan oma hulevesiverkosto, jota verrataan muihin mahdollisuuksiin aiemmin esiteltyjen vaihtoehtojen pohjalta. Maisemakylien lisäksi työssä käydään läpi Tampereen Vuoreksen, Porin ja Jyväskylän hulevesisuunnitelmat ja kuinka näihin ollaan päädytty.
Lopulta kaiken tämän pohjalta tiivistetään lyhyet ohjenuorat tuleviin hankkeisiin. Kaavoitukselle ja suunnittelulle on tehty omat ohjenuorat.
Avainsanat: Hulevedet, hulevesien hallinta, Hulevesijärjestelmän mitoitus, kaavoitus, Maisemakylät
Työn tarkoituksena on esitellä kaikki olennaisimmat ja huomioonotettavat asiat hulevesien hallinnasta alkaen yleisistä hulevesien hallintaan liittyvistä periaatteista aina jaettuihin vastuisiin asti. Työssä esitellään myös kaavoituksen rooli ja kuinka se vaikuttaa hulevesien hallintaan.
Ensisijaisen tärkeää hulevesisuunnittelu on tiheästi kaavoitetuilla kaupunkialueilla. Tähän sisältyy kattava hulevesien keräämisverkosto ja haitta-aineiden vuoksi myös hulevesien käsittely on tehtävä riskiarvioinnin pohjalta. Riskiarviointiin vaikuttaa muun muassa purkuvesistöjen kunto ja herkkyys, valuma-alueen riskialueet ja kaavoittajat. Riskiarvioinnin pohjalta päätetään, päästetäänkö hulevedet suoraan sellaisenaan lähivesistöön vai käsitelläänkö niitä keskitetysti vai hajautetusti.
Työn lopussa käydään esimerkinomaisesti läpi Mouhijärven maisemakylien hulevesijärjestelmän suunnitteluprosessi. Suunnittelu alkaa alueen luonnosta ja kuinka esimerkiksi alueen topografia, kaava ja maaperä vaikuttaa hulevesisuunnitteluun. Tämän jälkeen alue jaetaan valuma-alueisiin ja jokaiselle suunnitellaan oma hulevesiverkosto, jota verrataan muihin mahdollisuuksiin aiemmin esiteltyjen vaihtoehtojen pohjalta. Maisemakylien lisäksi työssä käydään läpi Tampereen Vuoreksen, Porin ja Jyväskylän hulevesisuunnitelmat ja kuinka näihin ollaan päädytty.
Lopulta kaiken tämän pohjalta tiivistetään lyhyet ohjenuorat tuleviin hankkeisiin. Kaavoitukselle ja suunnittelulle on tehty omat ohjenuorat.
Avainsanat: Hulevedet, hulevesien hallinta, Hulevesijärjestelmän mitoitus, kaavoitus, Maisemakylät