Alustaekosysteemin muodostumista ja toimintaa tukevien olosuhteiden rakentaminen
Kuusisalmi, Marko (2019)
Kuusisalmi, Marko
2019
Johtaminen ja tietotekniikka (Pori)
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905101587
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905101587
Tiivistelmä
Ekosysteemit ovat alustatalouden myötä nousseet uuteen kukoistukseen. Alustaekosysteemit ovat informaatioteknologian mahdollistamia organisaatiorajat rikkovia yhteenliittymiä, jotka voivat kasvaa vähäisen koordinointitarpeensa avulla lähes rajattoman suuriksi, tuottaen näin ennen näkemätöntä arvoa asiakkailleen. Valveutuneimmat yritykset ovat alkaneet hiljalleen tiedostaa, että yksin toimimalla, ei ole mahdollista saada käyttöönsä sellaisia resursseja ja laaja-alaista osaamista kuin ekosysteemeillä on, mikä varmasti osaltaan selittää ekosysteemeitä kohtaan kasvaneen mielenkiinnon.
Tässä diplomityössä selvitetään ja kerätään yhteen sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joiden on oltava läsnä, jotta alustaekosysteemi voi muodostua ja toimia, sekä verrataan näitä havaintoja tapaustutkimukseen valittujen yritysten pyrkimyksiin. Ekosysteemin muodostumista tarkastellaan modulaarisuus- ja komplementaarisuusteorian avulla ja sen toiminnan jatkuvuutta disruptionäkökulmasta. Näiden kahden näkökulman keskiössä on kaksi alustaekosysteemille elintärkeää ryhmää, alustan omistaja sekä täydentävää tarjoamaa eli komplementteja alustalle tuottavat komplementorit.
Ekosysteemin muodostuminen edellyttää modulaarista arkkitehtuuria, joka mahdollistaa komplementorien liittymisen alustalle tuottamaan täydentävää tarjoamaa. Täydentävän tarjoaman myötä alustan käyttäjämäärä kasvaa, mikä houkuttelee ekosysteemiin lisää komplementoreita. Alusta pyrkii tämän lisäksi sitouttamaan komplementorit toimimaan ekosysteemissä, jotta voidaan turvata laadukkaiden komplementtien tarjonta. Tähän seikkaan pyritään vaikuttamaan eri tyyppisten komplementaarisuuksien avulla. Eri tyyppiset komplementaarisuudet vaikuttavat siis alustan omistajan ja komplementoreiden väliseen vuorovaikutukseen ja määräävät myös sen, onko kyseessä ekosysteemi vai jokin muu organisoitumismuoto.
Olemassa oleva ekosysteemi kohtaa tilanteita, joka voi aiheuttaa häiriötä ekosysteemin toiminnalle. Eräs tällainen tilanne syntyy silloin, kun alusta siirtyy uuteen sukupolveen. Uuden sukupolven alusta voi alussa olla liian haastava komplementoreille, jolloin komplementtien tuotanto keskeytyy tai pahimmassa tapauksessa komplementorit siirtyvät kilpailevalle alustalle, jolle komplementtien tuotanto on helpompaa. Tällainen häiriö voi olla ekosysteemille kohtalokas, mutta se on ehkäistävissä alustan omistajan komplementoreille tarjoaman tuen avulla.
Edellä esitettyjä havaintoja verrataan kahden suunnitteluohjelmistoistaan tunnetun ohjelmistoyritysten, Autodesk ja Dassault Systèmes, pyrkimyksiin. Yrityksiä tarkasteltaessa havaittiin, että molemmat ovat tunnistaneet toimialan muutoksen paikallisilta PC- tietokoneilta verkossa alustoilla tapahtuvaksi tietojenkäsittelyksi, johon liittyy vahvasti sosiaalinen aspekti. Näyttöä löytyi myös siitä, että yrityksissä on tiedostettu komplementorien tuottaman täydentävän tarjoaman tärkeys yritysten liiketoiminnalle. Tätä yhteistyötä pyrittiin myös vaalimaan tukemalla komplementoreiden komplementtien tuotantoa monin tavoin. Tapaustutkimuksessa lähdettiin siitä olettamuksesta, että yritysten ja komplementoreiden välillä oleva yhteenliittymä on todella ekosysteemi. Tämä olettamus varmistettiin oikeaksi analysoimalla yritysten tuotannon- ja kulutuksen komplementaarisuuksia.
Tätä tutkimusta voidaan jatkaa monella tapaa, mutta seuraavat aiheet ovat tekijän mielestä erityisen houkuttelevia jatkotutkimusta silmällä pitäen. Ekosysteemin toimintaan vaikuttavien tekijöiden tarkastelu laajemmin eri näkökulmista kuin tässä työssä on tarkasteltu tai selvittää miten alustaekosysteemit tulevat muuttamaan suunnitteluohjelmistotoimialaa tulevaisuudessa.
Tässä diplomityössä selvitetään ja kerätään yhteen sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joiden on oltava läsnä, jotta alustaekosysteemi voi muodostua ja toimia, sekä verrataan näitä havaintoja tapaustutkimukseen valittujen yritysten pyrkimyksiin. Ekosysteemin muodostumista tarkastellaan modulaarisuus- ja komplementaarisuusteorian avulla ja sen toiminnan jatkuvuutta disruptionäkökulmasta. Näiden kahden näkökulman keskiössä on kaksi alustaekosysteemille elintärkeää ryhmää, alustan omistaja sekä täydentävää tarjoamaa eli komplementteja alustalle tuottavat komplementorit.
Ekosysteemin muodostuminen edellyttää modulaarista arkkitehtuuria, joka mahdollistaa komplementorien liittymisen alustalle tuottamaan täydentävää tarjoamaa. Täydentävän tarjoaman myötä alustan käyttäjämäärä kasvaa, mikä houkuttelee ekosysteemiin lisää komplementoreita. Alusta pyrkii tämän lisäksi sitouttamaan komplementorit toimimaan ekosysteemissä, jotta voidaan turvata laadukkaiden komplementtien tarjonta. Tähän seikkaan pyritään vaikuttamaan eri tyyppisten komplementaarisuuksien avulla. Eri tyyppiset komplementaarisuudet vaikuttavat siis alustan omistajan ja komplementoreiden väliseen vuorovaikutukseen ja määräävät myös sen, onko kyseessä ekosysteemi vai jokin muu organisoitumismuoto.
Olemassa oleva ekosysteemi kohtaa tilanteita, joka voi aiheuttaa häiriötä ekosysteemin toiminnalle. Eräs tällainen tilanne syntyy silloin, kun alusta siirtyy uuteen sukupolveen. Uuden sukupolven alusta voi alussa olla liian haastava komplementoreille, jolloin komplementtien tuotanto keskeytyy tai pahimmassa tapauksessa komplementorit siirtyvät kilpailevalle alustalle, jolle komplementtien tuotanto on helpompaa. Tällainen häiriö voi olla ekosysteemille kohtalokas, mutta se on ehkäistävissä alustan omistajan komplementoreille tarjoaman tuen avulla.
Edellä esitettyjä havaintoja verrataan kahden suunnitteluohjelmistoistaan tunnetun ohjelmistoyritysten, Autodesk ja Dassault Systèmes, pyrkimyksiin. Yrityksiä tarkasteltaessa havaittiin, että molemmat ovat tunnistaneet toimialan muutoksen paikallisilta PC- tietokoneilta verkossa alustoilla tapahtuvaksi tietojenkäsittelyksi, johon liittyy vahvasti sosiaalinen aspekti. Näyttöä löytyi myös siitä, että yrityksissä on tiedostettu komplementorien tuottaman täydentävän tarjoaman tärkeys yritysten liiketoiminnalle. Tätä yhteistyötä pyrittiin myös vaalimaan tukemalla komplementoreiden komplementtien tuotantoa monin tavoin. Tapaustutkimuksessa lähdettiin siitä olettamuksesta, että yritysten ja komplementoreiden välillä oleva yhteenliittymä on todella ekosysteemi. Tämä olettamus varmistettiin oikeaksi analysoimalla yritysten tuotannon- ja kulutuksen komplementaarisuuksia.
Tätä tutkimusta voidaan jatkaa monella tapaa, mutta seuraavat aiheet ovat tekijän mielestä erityisen houkuttelevia jatkotutkimusta silmällä pitäen. Ekosysteemin toimintaan vaikuttavien tekijöiden tarkastelu laajemmin eri näkökulmista kuin tässä työssä on tarkasteltu tai selvittää miten alustaekosysteemit tulevat muuttamaan suunnitteluohjelmistotoimialaa tulevaisuudessa.