Keskisuuren rakennusyrityksen aikataulujen hallinta
Iskala, Sofia (2019)
2019
Rakennustekniikka
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-06-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905101594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905101594
Tiivistelmä
Rakentamisessa on tärkeää hallita kolmea osa-aluetta: aikaa, laatua ja kustannuksia. Tässä diplomityössä keskitytään aikataulujen hallintaan. Aikataulujen hallinta on rakennusyritykselle hyvin tärkeää, sillä kiireessä kustannukset kasvavat ja laatu kärsii. Aikataulujen hallinnan koetaan olevan osa-alue, jossa on vielä selkeästi kehittämisen varaa. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, kuinka keskisuuren rakennusyrityksen kannattaa hallita aikatauluja. Työn tavoitteena on analysoida kohdeyrityksen nykyisiä aikataulunhallintakäytäntöjä, luoda uusi aikataulujen laadinta- ja valvontajärjestelmä sekä selvittää kuinka uudet toimintatavat saadaan otettua työmailla käyttöön.
Työ jakautuu kahteen osioon, kirjallisuusselvitykseen ja empiiriseen osioon. Kirjallisuusselvityksessä tutkitaan eri tuotannonohjausteorioita sekä minkälaisia aikatauluja työmaan on laadittava ja kuinka toteuttaa niiden valvominen. Lisäksi käydään läpi vielä hieman muita aikataulujen hallintaan vaikuttavia asioita. Empiirisessä osiossa tutkitaan kohdeyrityksen aikataulunhallintatapoja tarkastelemalla sen menneitä työmaita. Työmaiksi valikoitiin hieman erilaisia hiljattain valmistuneita korjausrakentamiskohteita. Työmaista kerättiin tietoa erilaisista dokumenteista kuten laadituista aikatauluista, sopimuksista ja suunnitelmista sekä haastattelemalla työmaiden vastaavat työnjohtajat ja työpäälliköt.
Tutkimuksen perusteella keskisuuren rakennusyrityksen ei tarvitse keksiä uusia menetelmiä aikataulujen hallintaan, vaan jo olemassa olevien menetelmien soveltaminen riittää. Tutkimuksen empiirisen osion perusteella aikataulujen valvontaan täytyy kiinnittää enemmän huomiota. Sitä on tehtävä säännöllisemmin ja siihen kannattaa käyttää valvontavinjettiä ja paikka-aikakaaviota. Kun aikataulujen valvontaa hoidetaan tehokkaammin, voidaan aikataulun poikkeamat huomata ja reagoida niihin nopeammin. Lisäksi aikataulujen hallintaa voidaan parantaa lisäämällä visuaalisia ohjausmenetelmiä. Visuaalisten keinojen avulla saadaan tavoitteet viestittyä selkeämmin kaikille osapuolille. Myös aliurakoitsijoiden aikatauluun sitouttamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota tiukemmilla sopimuksilla ja aikataulujen yhdessä laatimisen lisäämisellä.
Uusia toimintatapoja kannattaa ottaa käyttöön aina uuden työmaan alkaessa. Resurssit eivät riitä kaiken kerralla opetteluun, joten uusia työkaluja ja toimintatapoja otetaan käyttöön vähän kerrallaan riippuen kyseessä olevan työmaan organisaation osaamisesta. Osaamisen huomioiminen ja riittävä kouluttaminen ovat tärkeässä osassa uusien menetelmien käyttöönotossa. Suurimpina haasteina käyttöönotossa voidaan pitää muutosvastarintaa sekä motivaation ylläpitämistä toiminnan kehittämiseen.
Työ jakautuu kahteen osioon, kirjallisuusselvitykseen ja empiiriseen osioon. Kirjallisuusselvityksessä tutkitaan eri tuotannonohjausteorioita sekä minkälaisia aikatauluja työmaan on laadittava ja kuinka toteuttaa niiden valvominen. Lisäksi käydään läpi vielä hieman muita aikataulujen hallintaan vaikuttavia asioita. Empiirisessä osiossa tutkitaan kohdeyrityksen aikataulunhallintatapoja tarkastelemalla sen menneitä työmaita. Työmaiksi valikoitiin hieman erilaisia hiljattain valmistuneita korjausrakentamiskohteita. Työmaista kerättiin tietoa erilaisista dokumenteista kuten laadituista aikatauluista, sopimuksista ja suunnitelmista sekä haastattelemalla työmaiden vastaavat työnjohtajat ja työpäälliköt.
Tutkimuksen perusteella keskisuuren rakennusyrityksen ei tarvitse keksiä uusia menetelmiä aikataulujen hallintaan, vaan jo olemassa olevien menetelmien soveltaminen riittää. Tutkimuksen empiirisen osion perusteella aikataulujen valvontaan täytyy kiinnittää enemmän huomiota. Sitä on tehtävä säännöllisemmin ja siihen kannattaa käyttää valvontavinjettiä ja paikka-aikakaaviota. Kun aikataulujen valvontaa hoidetaan tehokkaammin, voidaan aikataulun poikkeamat huomata ja reagoida niihin nopeammin. Lisäksi aikataulujen hallintaa voidaan parantaa lisäämällä visuaalisia ohjausmenetelmiä. Visuaalisten keinojen avulla saadaan tavoitteet viestittyä selkeämmin kaikille osapuolille. Myös aliurakoitsijoiden aikatauluun sitouttamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota tiukemmilla sopimuksilla ja aikataulujen yhdessä laatimisen lisäämisellä.
Uusia toimintatapoja kannattaa ottaa käyttöön aina uuden työmaan alkaessa. Resurssit eivät riitä kaiken kerralla opetteluun, joten uusia työkaluja ja toimintatapoja otetaan käyttöön vähän kerrallaan riippuen kyseessä olevan työmaan organisaation osaamisesta. Osaamisen huomioiminen ja riittävä kouluttaminen ovat tärkeässä osassa uusien menetelmien käyttöönotossa. Suurimpina haasteina käyttöönotossa voidaan pitää muutosvastarintaa sekä motivaation ylläpitämistä toiminnan kehittämiseen.