Ekologinen kestävyys kolmen eri toimialan tuotantoketjun näkökulmasta

Abstract

Tämän kandidaatintyön tarkoituksena oli selvittää, mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia on kolmen eri toimialan tuotantoketjujen ekologiseen kestävyyteen liittyvissä tutkimuksissa. Ekologinen kestävyys voidaan määritellä monella eri tavalla. Keskiössä on kuitenkin luonnon kantokyvyn huomioiminen kaikessa. Kun ekologista kestävyyttä puhutaan tuotantoketjun kontekstissa, voidaan käsitteellisesti puhua ekologisesti kestävästä tuotannosta. Ekologisesti kestävän tuotannon voidaan yksinkertaistetusti katsoa olevan tuotantoa, joka toimii ekologisen kestävyyden periaatteiden mukaisesti eli minimoi resurssien käytön ja saastuttamisen.

Tuotantoketjun ekologista kestävyyttä voidaan tutkia ja mitata monilla eri menetelmillä ja indikaattoreilla. Tähän työhön valitut tutkimukset on tehty elinkaariarvioinnilla, joka on työkalu tuotteen, prosessin tai toiminnan ympäristövaikutusten arviointiin koko elinkaaren tai käyttöiän ajalta. Kuitenkin elinkaariarviointi voidaan toteuttaa myös tietyn elinkaaren vaiheen osalta.

Työn tutkimusosuus toteutettiin vertailemalla kolmen eri toimialan tutkimuksia keskenään. Valikoidut toimialat ovat tomaattituotteiden tuotanto Italiassa, bioetanolin tuotanto Thaimaassa ja broilerin tuotanto Ranskassa ja Brasiliassa. Kaikki tutkimukset ulottuvat kehdosta tuotantolaitoksen porteille. Tutkimuksia yhdistää myös kaikkien pääraaka-aineiden liitos maatalouteen. Työssä tutkimuksia vertailtiin systemaattisesti pääasiassa vaikutusluokkien sekä ympäristövaikutusten ja niiden vähentämiskeinojen osalta.

Suurimpana yhtäläisyytenä tutkimuksissa oli, että kaikissa tuotantoketjun suurimmat haitat ympäristölle aiheutti maatalous. Syyt vaihtelivat kuitenkin tutkimuksittain. Merkittävimmäksi eroavaisuudeksi nousi tutkimusten erilaiset lähtökohdat, mikä vaikutti tutkimusten sisältöön ja näin ollen tuloksiin.