Psykososiaalisen kuormituksen mittaaminen

Abstract

Suomen elinkeinorakenne kehittyy yhä palvelupainotteisemmaksi ja työn luonne muuttuu fyysisesti kuormittavasta psyykkisesti ja henkisesti kuormittavaksi. Psykososiaalista kuormitusta pyritään johtamaan yhä tehokkaammin liiallisen kuormituksen estämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Työterveyshuolto on kehittynyt vastaamaan toisenlaisten kuormitustekijöiden haasteisiin ja nykyinen järjestelmä tarvitsee lisää keinoja psykososiaalisen kuormituksen johtamiseen.

Mittaaminen on oleellinen osa johtamista. Ennaltaehkäisevällä, nykyisen kuormituksen ja tapahtuneen kuormituksen tasolla toimiva mittaristo ottaa kattavasti kantaa organisaation psykososiaalisen kuormituksen tasoon. Kandidaatintyössä käsitellään objektiivisesti mitattavissa olevien kuormitustekijöiden, standardien ja yleisten toimintamallien, kyselylomakkeiden, haastatteluiden ja sairauslomien seurannan käyttöä psykososiaalisen kuormituksen mittaamisessa tutkimustiedon pohjalta. Kandidaatintyö antaa mittareista tarvittavat tiedot organisaation psykososiaalisen kuormituksen mittariston pohjan suunnittelemiseksi.

Tiettyjen mittarien yhdistelmät toimivat erityisen hyvin ja mittariston rakentaminen kannattaa perustaa näille yhdistelmille. Oikeiden mittareiden valinta ei kuitenkaan ole yksinkertaista, sillä mittarin sopivuus riippuu organisaation tarpeista ja resursseista. Mittariston toiminnan kannalta on tärkeää räätälöidä siitä organisaatiolle sopiva ja liittää se osaksi jo olemassa olevia järjestelmiä riittävän käyttöasteen takaamiseksi.