Sellukuivaimen sisäisen kiertoilman pölynhallinnan kehittäminen
Jansén, Jean (2019)
2019
Konetekniikka
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905061523
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905061523
Tiivistelmä
Tutkimuksessa oli tarkoitus kehittää suodatinverkkolaitteen prototyyppi, joka puhdistusteholtaan, puhdistusnopeudeltaan ja työturvallisuudeltaan olisi erinomainen.
Tällä hetkellä suodatinverkkolaitteita ja suodatinverkkojärjestelmiä on markkinoilla, mutta mikään vaihtoehdoista ei ole toimivuudellaan noussut yli nykyisen käytössä olevan suodatinverkkojärjestelmän. Nykyinen käytössä oleva suodatinverkkolaite on toimiva pölyä erottelevana laitteena, mutta suodatinverkkojärjestelmänä pölynhallintaan se ei ole optimaalisin. On todettu, että puhdistuslaitteen sellukuivaimen käytönaikainen huoltopuhdistus teettää vaikeudellaan riskin sellukuivaimen tuotantokapasiteettiin ja siksi suodatinverkkojärjestelmään on puututtava. Tutkimuksessa rajataan tuotekehitys koskemaan suodatinverkkolaitetta ja sen teknistä toteutusta. Teknisiksi haasteiksi tutkimuksessa määritettiin suodatinverkkolaitteen huoltopuhdistukseen kulutettu aika ja huoltopuhdistusmenetelmän tehokkuus sekä huollon aikaiset työturvallisuusasiat.
Diplomityössä tarkastellaan suodatinverkkolaitetta ominaisuuslähtöisesti perustutkimuksella. Perustutkimus painotti tutkimuksessa ominaisuuksia, jotka liittyivät suunnitteluun, valmistukseen, asennukseen ja suodatinverkkolaitteen huoltoon/ käyttöön. Perustutkimus suoritettiin haastatteluna. Tuloksena saatiin ominaisuusluettelo ns. kriteerilista, jota tultaisiin käyttämään hyväksi soveltavassa tutkimusosiossa.
Soveltavassa tutkimuksessa tarkastellaan suodatinverkkojärjestelmää. Tutkimusosion päätarkoitus on löytää paras ratkaisu suodatinverkkojärjestelmälle eri tuotekehitystyökaluilla.
Tuotekehitysmenetelminä tutkimuksessa käytettiin validointimenetelmää ja C. Weberin PDD-menetelmää. Validointimenetelmän aineistona käytettiin patenttijärjestelmää. Patenttijärjestelmän laajan tiedon rajaamiseksi käytettiin patenttianalyysia. Patenttianalyysissä rajattiin aineisto neljään patenttiin. Patenteista listattiin suodatinverkkolaitteen puhdistusmenetelmä, suodatinverkkolaitteen rakenne ja suodatinverkkolaitteen käyttölaite ja käyttökoneisto. Validointimenetelmän tarkoituksena oli validoida patentoiduista teknillisistä ratkaisuista perustutkimuksesta saatujen tuloksien avulla paras vaihtoehto uudelle suodatinverkkolaitteelle ja suodatinverkkojärjestelmälle.
Soveltavassa tutkimuksessa hyödynnettiin myös C. Weberin PDD-menetelmää. PDD-menetelmässä suodatinverkkojärjestelmä numeroarvioidaan perustutkimuksen tuloksen mukaan. Vertailtaviksi suodatinverkkojärjestelmiksi valittiin neljä patentoitua suodatinverkkojärjestelmää sekä validointimenetelmällä saatua suodatinverkkojärjestelmää.
Uudella ominaisuuslähtöisellä lähestymistavalla tehty diplomityö suodatinverkkojärjestelmästä tuotti erilaisen lopputuloksen kuin mitä aikaisemmat suodatinverkkojärjestelmät. Hyvän lopputulokseen edesauttoi hyvä pohjatuntemus ympäristöstä, komponenteista ja käytettävissä olevista teknillisistä menetelmistä ja tuotekehitystyökalujen tiedon hyödynnettävyydestä.
Tällä hetkellä suodatinverkkolaitteita ja suodatinverkkojärjestelmiä on markkinoilla, mutta mikään vaihtoehdoista ei ole toimivuudellaan noussut yli nykyisen käytössä olevan suodatinverkkojärjestelmän. Nykyinen käytössä oleva suodatinverkkolaite on toimiva pölyä erottelevana laitteena, mutta suodatinverkkojärjestelmänä pölynhallintaan se ei ole optimaalisin. On todettu, että puhdistuslaitteen sellukuivaimen käytönaikainen huoltopuhdistus teettää vaikeudellaan riskin sellukuivaimen tuotantokapasiteettiin ja siksi suodatinverkkojärjestelmään on puututtava. Tutkimuksessa rajataan tuotekehitys koskemaan suodatinverkkolaitetta ja sen teknistä toteutusta. Teknisiksi haasteiksi tutkimuksessa määritettiin suodatinverkkolaitteen huoltopuhdistukseen kulutettu aika ja huoltopuhdistusmenetelmän tehokkuus sekä huollon aikaiset työturvallisuusasiat.
Diplomityössä tarkastellaan suodatinverkkolaitetta ominaisuuslähtöisesti perustutkimuksella. Perustutkimus painotti tutkimuksessa ominaisuuksia, jotka liittyivät suunnitteluun, valmistukseen, asennukseen ja suodatinverkkolaitteen huoltoon/ käyttöön. Perustutkimus suoritettiin haastatteluna. Tuloksena saatiin ominaisuusluettelo ns. kriteerilista, jota tultaisiin käyttämään hyväksi soveltavassa tutkimusosiossa.
Soveltavassa tutkimuksessa tarkastellaan suodatinverkkojärjestelmää. Tutkimusosion päätarkoitus on löytää paras ratkaisu suodatinverkkojärjestelmälle eri tuotekehitystyökaluilla.
Tuotekehitysmenetelminä tutkimuksessa käytettiin validointimenetelmää ja C. Weberin PDD-menetelmää. Validointimenetelmän aineistona käytettiin patenttijärjestelmää. Patenttijärjestelmän laajan tiedon rajaamiseksi käytettiin patenttianalyysia. Patenttianalyysissä rajattiin aineisto neljään patenttiin. Patenteista listattiin suodatinverkkolaitteen puhdistusmenetelmä, suodatinverkkolaitteen rakenne ja suodatinverkkolaitteen käyttölaite ja käyttökoneisto. Validointimenetelmän tarkoituksena oli validoida patentoiduista teknillisistä ratkaisuista perustutkimuksesta saatujen tuloksien avulla paras vaihtoehto uudelle suodatinverkkolaitteelle ja suodatinverkkojärjestelmälle.
Soveltavassa tutkimuksessa hyödynnettiin myös C. Weberin PDD-menetelmää. PDD-menetelmässä suodatinverkkojärjestelmä numeroarvioidaan perustutkimuksen tuloksen mukaan. Vertailtaviksi suodatinverkkojärjestelmiksi valittiin neljä patentoitua suodatinverkkojärjestelmää sekä validointimenetelmällä saatua suodatinverkkojärjestelmää.
Uudella ominaisuuslähtöisellä lähestymistavalla tehty diplomityö suodatinverkkojärjestelmästä tuotti erilaisen lopputuloksen kuin mitä aikaisemmat suodatinverkkojärjestelmät. Hyvän lopputulokseen edesauttoi hyvä pohjatuntemus ympäristöstä, komponenteista ja käytettävissä olevista teknillisistä menetelmistä ja tuotekehitystyökalujen tiedon hyödynnettävyydestä.