Korotusrakentamisen suunnitteluun vaikuttavat tekijät - Tampereella toteutettujen kohteiden tarkastelu
Hilli-Lukkarinen, Milla (2019)
Hilli-Lukkarinen, Milla
2019
Arkkitehtuuri
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201904161397
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201904161397
Tiivistelmä
Kaupunkien kasvu painottuu nyt täydennysrakentamiseen. Kaupungistumisesta syntyviä haasteita, kuten liikenteen ja infrastruktuurin kasvua, pyritään hallitsemaan keskittämällä rakentaminen joukkoliikenneväylien varteen, aluekeskuksiin ja keskustaan. Vaikka yksittäisten korotushankkeiden volyymi on pienempi kuin uudisrakentamisen, sillä saavutetaan monia muita etuja: Korottamisen avulla olemassa olevia rakennuksia voidaan modernisoida sekä teknisesti että kaupunkikuvallisesti, tila- tai asuntojakaumaa voidaan monipuolistaa ja saadaan lisärahoitusta kunnossapitokustannuksille. Korottamalla matala rakennus voidaan vähentää tarpeetonta purkamista ja siten vähentää uudisrakentamisen energian ja luonnonvarojen kulutusta, sekä rakennus ja kulttuurihistorian häviötä. Korottaminen ei myöskään heikennä luonnon- ja viherympäristöä tai lisää hulevesiä. Yhteiskunnallisesti hyödyllistä olisi kannustaa korotushankkeita alkuun myös aluekeskuksissa ja lähiöissä, joissa on uudistus- ja korjaustarpeita.
Tässä työssä selvitetään Tampereella toteutetut korotusrakentamisen kohteet rakennuslupien perusteella ja kootaan kokemustietoa suunnitteluun vaikuttaneista tekijöistä suunnittelijoiden ja viranomaisten haastatteluilla. Alan uusin tutkimustieto yhdistetään haastatteluista saatuun kokemustietoon korotusrakentamisen arkkitehtisuunnittelun käytännölliseksi ohjeeksi. Lisäksi haastatteluiden avulla tarkastellaan, miten kaava- ja rakennuslupaprosessia voidaan kehittää korotusrakentamista kannustavaan suuntaan. Tutkimuskumppanina työssä on Tampereen kaupungin asemakaavoitus.
Tampereella on toteutettu 2000-luvulla 21 korotuskohdetta, joissa on syntynyt uusia asuntoja. Suurin osa korotuksista sijaitsee keskustassa, lähiöissä on korotettu joitakin vuokratalokohteita lähinnä jakson alkupuolella. Korotuksissa on toteutettu 1 – 2 uutta kerrosta. Tuotto-odotukset ohjaavat tekemään kahden kerroksen korotuksen, vaikka yhden kerroksen korotukset sopivatkin rakennuksiin ja kaupunkikuvaan helpommin. Haastattelutiedon mukaan korotukset poikkeavat toisistaan sekä laajuuden että käytetyn rakenteen ja tekniikan osalta. Pienetkin korotushankkeet Tampereen keskustassa ovat olleet yhtiöille kannattavia ja niissä on saavutettu muitakin kuin taloudellisia etuja. Kohteita on modernisoitu ja tehty esteettömiksi. Korotusten kaupunkikuvallinen ideointi ja julkisivusommittelu on toistaiseksi ollut vaisua. Yleisimmin on toteutettu kattokerrosta muistuttavia korotusosia. Tulevaisuudessa vähintäänkin keskustakohteilta toivotaan rohkeampaa, uudistavaa otetta. Korotusten aiheuttamaan varjostukseen ennestään tiiviillä ja korkeilla keskusta-alueilla tulee jatkossa suhtautua kriittisesti. Keskustan asuntotarjontaan korotukset tuovat arvokkaan lisän, valmistumassa on mm. suuria ja kaksikerroksisia maisema-asuntoja.
Kaavoitukseen toivotaan nopeutta ja sujuvuutta, toisaalta kaavahankkeiden tehokkuusodotukset nähdään ylimitoitettuina.
Kokemus- ja tutkimustiedon kokoamisen avulla voidaan kannustaa ja helpottaa korotusrakentamisen suunnittelun aloittamista. Jatkotutkimuksena tulisi laatia alueellisia korotuspotentiaalitarkasteluja aluekeskuksiin ja lähiöihin, joissa on kunnostustarpeessa olevia matalien kerrostalojen kokonaisuuksia.
Tässä työssä selvitetään Tampereella toteutetut korotusrakentamisen kohteet rakennuslupien perusteella ja kootaan kokemustietoa suunnitteluun vaikuttaneista tekijöistä suunnittelijoiden ja viranomaisten haastatteluilla. Alan uusin tutkimustieto yhdistetään haastatteluista saatuun kokemustietoon korotusrakentamisen arkkitehtisuunnittelun käytännölliseksi ohjeeksi. Lisäksi haastatteluiden avulla tarkastellaan, miten kaava- ja rakennuslupaprosessia voidaan kehittää korotusrakentamista kannustavaan suuntaan. Tutkimuskumppanina työssä on Tampereen kaupungin asemakaavoitus.
Tampereella on toteutettu 2000-luvulla 21 korotuskohdetta, joissa on syntynyt uusia asuntoja. Suurin osa korotuksista sijaitsee keskustassa, lähiöissä on korotettu joitakin vuokratalokohteita lähinnä jakson alkupuolella. Korotuksissa on toteutettu 1 – 2 uutta kerrosta. Tuotto-odotukset ohjaavat tekemään kahden kerroksen korotuksen, vaikka yhden kerroksen korotukset sopivatkin rakennuksiin ja kaupunkikuvaan helpommin. Haastattelutiedon mukaan korotukset poikkeavat toisistaan sekä laajuuden että käytetyn rakenteen ja tekniikan osalta. Pienetkin korotushankkeet Tampereen keskustassa ovat olleet yhtiöille kannattavia ja niissä on saavutettu muitakin kuin taloudellisia etuja. Kohteita on modernisoitu ja tehty esteettömiksi. Korotusten kaupunkikuvallinen ideointi ja julkisivusommittelu on toistaiseksi ollut vaisua. Yleisimmin on toteutettu kattokerrosta muistuttavia korotusosia. Tulevaisuudessa vähintäänkin keskustakohteilta toivotaan rohkeampaa, uudistavaa otetta. Korotusten aiheuttamaan varjostukseen ennestään tiiviillä ja korkeilla keskusta-alueilla tulee jatkossa suhtautua kriittisesti. Keskustan asuntotarjontaan korotukset tuovat arvokkaan lisän, valmistumassa on mm. suuria ja kaksikerroksisia maisema-asuntoja.
Kaavoitukseen toivotaan nopeutta ja sujuvuutta, toisaalta kaavahankkeiden tehokkuusodotukset nähdään ylimitoitettuina.
Kokemus- ja tutkimustiedon kokoamisen avulla voidaan kannustaa ja helpottaa korotusrakentamisen suunnittelun aloittamista. Jatkotutkimuksena tulisi laatia alueellisia korotuspotentiaalitarkasteluja aluekeskuksiin ja lähiöihin, joissa on kunnostustarpeessa olevia matalien kerrostalojen kokonaisuuksia.