Toiminnanohjausjärjestelmän käytön tehostaminen projektiliiketoiminnassa
Korhonen, Vili (2019)
Korhonen, Vili
2019
Tuotantotalous
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-04-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201904051377
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201904051377
Tiivistelmä
Edelliset kaksi vuosikymmentä ovat olleet tietojärjestelmien kulta-aikaa. Tietojärjestelmät ovat kehittyneet ja vastaavat nykyään suuryritysten lisäksi myös pk-yritysten tarpeisiin. Järjestelmämarkkinat ovat suuret ja pelkästään toiminnanohjausjärjestelmien markkinat ovat valtavat, yli 80 miljardin euron kokoiset. Markkinoille mahtuu paljon onnistumisia, mutta myös epäonnistumisia. Viime kesänä uutisoitiin saksalaisen päivittäistavarakaupan vetäytyneen 500 miljoonan euron toiminnanohjausjärjestelmäimplementaatiosta. On siis kiinnostava tietää, miksi yritykset ottavat käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän ja miten he sitä käyttävät käyttöönoton jälkeen.
Tämä diplomityö tehtiin, jotta saataisiin tietoon, miten suomalaisessa projektiliiketoiminnan pk-yrityksessä toiminnanohjausjärjestelmää käytetään ja miten tätä käyttöä saataisiin tehostettua, jotta yritys pääsisi nauttimaan järjestelmän hyödyistä paremmin. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin haastatteluja, joihin yhdistettiin havainnointia.
Tutkimuksen avulla selvisi, että toiminnanohjausjärjestelmää käytetään projektiliiketoiminnassa suureksi osaksi vain taloudellisen tiedon luomiseen, tarkasteluun ja ylläpitoon. Tärkeimmät käytön kohteet ovat ostotilausten luominen ja laskuntarkastus. Tutkimuksessa havaittiin myös, että toiminnanohjausjärjestelmille ei yleensä määritellä tarkkoja tavoitteita tai että sen käytölle luotaisiin seurattavia mittareita. Selvisi myös, kuinka erilaisia tapoja järjestelmän loppukäyttäjillä on järjestelmän käytölle.
Tämä diplomityö tarjoaa tuloksillaan ainutlaatuista tietoa suomalaisen projektiliiketoiminnan yrityksen toiminnanohjausjärjestelmän käytöstä hankinnan ja talouden osastoilla. Järjestelmän käytön ongelmia ja tehostamisen mahdollisuutta tarkasteltiin aiemman kirjallisuuden valossa ja kohdeyritykselle luotiin selkeät toimenpide-ehdotukset toiminnanohjausjärjestelmän käytön tehostamiseksi. Ongelmat jaettiin kolmeen eri kategoriaan, jotka olivat järjestelmän tekniset ongelmat, järjestelmän toiminnalliset ongelmat sekä käyttäjän ongelmat. Toimenpiteet jaettiin neljään alakategoriaan, jotka olivat järjestelmän muutokset, organisaation muutokset, koulutus ja selvitykset.
Tämä diplomityö tehtiin, jotta saataisiin tietoon, miten suomalaisessa projektiliiketoiminnan pk-yrityksessä toiminnanohjausjärjestelmää käytetään ja miten tätä käyttöä saataisiin tehostettua, jotta yritys pääsisi nauttimaan järjestelmän hyödyistä paremmin. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin haastatteluja, joihin yhdistettiin havainnointia.
Tutkimuksen avulla selvisi, että toiminnanohjausjärjestelmää käytetään projektiliiketoiminnassa suureksi osaksi vain taloudellisen tiedon luomiseen, tarkasteluun ja ylläpitoon. Tärkeimmät käytön kohteet ovat ostotilausten luominen ja laskuntarkastus. Tutkimuksessa havaittiin myös, että toiminnanohjausjärjestelmille ei yleensä määritellä tarkkoja tavoitteita tai että sen käytölle luotaisiin seurattavia mittareita. Selvisi myös, kuinka erilaisia tapoja järjestelmän loppukäyttäjillä on järjestelmän käytölle.
Tämä diplomityö tarjoaa tuloksillaan ainutlaatuista tietoa suomalaisen projektiliiketoiminnan yrityksen toiminnanohjausjärjestelmän käytöstä hankinnan ja talouden osastoilla. Järjestelmän käytön ongelmia ja tehostamisen mahdollisuutta tarkasteltiin aiemman kirjallisuuden valossa ja kohdeyritykselle luotiin selkeät toimenpide-ehdotukset toiminnanohjausjärjestelmän käytön tehostamiseksi. Ongelmat jaettiin kolmeen eri kategoriaan, jotka olivat järjestelmän tekniset ongelmat, järjestelmän toiminnalliset ongelmat sekä käyttäjän ongelmat. Toimenpiteet jaettiin neljään alakategoriaan, jotka olivat järjestelmän muutokset, organisaation muutokset, koulutus ja selvitykset.