Liiketoimintatiedon hallinta -järjestelmän käyttäjätarvemäärittelyprosessi ja siinä hyödynnettävät palvelumuotoilumetodit
Niiranen, Henni (2019)
Niiranen, Henni
2019
Tietojohtaminen
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-04-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201903261337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201903261337
Tiivistelmä
Liiketoimintatiedon hallinta (BI) on organisaation johtamisen kannalta oleellista tietoa ja toimintaa, joka mahdollistaa kyseisen tiedon prosessoinnin ja jalostamisen päätöksenteon tueksi, mikä johtaa arvoa ja liiketoimintaetua tuottavaan toimintaan. BI on yleistynyt organisaatioissa jo vuosikymmenien ajan, ja enää se ei ole ainoastaan kilpailuedun luoja, vaan jopa välttämättömyys liiketoiminnan selviytymiseksi. Vaikka BI tunnistetaankin yhdeksi tärkeimmistä IT-investoinneista yrityksissä, silti suuri osa BI-projekteista epäonnistuu. Kirjallisuudessa on tunnistettu, että BI-järjestelmän kehitys tulee kytkeä liiketoimintatavoitteeseen ja sovittaa liiketoimintaprosessiin, mutta käytännössä tämä ei toteudu, vaan liian usein BI-järjestelmä nähdään ennen kaikkea teknisenä implementaationa. Tutkimusta konkreettisista keinoista, miten BI-järjestelmä kehitetään liiketoimintatavoitteiden pohjalta osaksi liiketoimintaprosesseja, on vähän. Jotta BI-järjestelmä tukee liiketoimintaprosesseja, on käyttäjien ja liiketoiminnan edustajien tarpeiden ymmärtäminen erittäin tärkeää. Tämän vuoksi on mielekästä saada tarkempi ymmärrys konkreettisista keinoista, joiden avulla liiketoiminta- ja käyttäjätarpeet saadaan kerättyä. Palvelumuotoilu ja ihmiskeskeinen suunnittelu tuovat konkreettisia työkaluja käyttäjäkeskeiseen ajatteluun tukien liiketoiminta- ja käyttäjäkeskeistä BI-järjestelmän kehitystä.
Tutkimuksen tavoitteena on luoda viitekehys, jota voidaan hyödyntää kohdeyrityksen BI-järjestelmän määrittelyprojekteissa liiketoiminta- ja käyttäjälähtöisen kehityksen varmistamiseksi. Tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena suomalaisessa keskisuuressa konsultointiyrityksessä, jonka yksi ydinliiketoiminta-alue on BI-järjestelmien toimitus. Tutkimuksen aluksi toteutettiin laaja kirjallisuuskatsaus, jonka pohjalta empiirinen tutkimus toteutettiin. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kohdeyrityksen BI-asiantuntijoita. Aineisto analysoitiin temaattisen analyysin sekä summaus ja kategorisointi menetelmän avulla. Analyysissa tunnistettiin BI-järjestelmän käyttäjätarvemäärittelyn kannalta kolme pääteemaa: esiselvitys, käyttäjätarpeet ja tulokset, sekä viisi dimensiota, jotka ovat tunnistettavissa kustakin pääteemasta: tavoite, henkilöt, tuki- ja toteutettava dokumentaatio sekä palvelumuotoilumetodit.
Tuloksena syntyi edellä kuvailtu viitekehys BI-järjestelmän liiketoiminta- ja käyttäjälähtöiseen määrittelyyn. Viitekehys yhdistää prosessin vaiheet ylätasolla, sekä palvelumuotoilumetodit, joita voidaan hyödyntää prosessin vaiheiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kohdeyrityksessä ei ollut yhteisesti sovittua mallia BI-määrittelylle, vaikka tämä tunnistettiinkin erittäin tärkeäksi. BI-liiketoiminnan vetäjä koki viitekehyksen hyödyllisenä, ja puolsi viitekehyksen esittelemistä kohdeyrityksen käyttöön. Tutkimus korostaa BI-järjestelmän liiketoiminta- ja käyttäjälähtöistä kehittämistä, ja tarjoaa konkreettisen mallin BI-järjestelmän määrittelylle täyttämällä olemassa ollutta tutkimusvajetta. Lisäksi tutkimus tuo lisätietoa dimensioista, joiden välillä jokainen BI-järjestelmä tasapainoilee sekä erilaisista tarjoustilanteista, jotka vaikuttavat BI-järjestelmän määrittelyyn.
Tutkimuksen tavoitteena on luoda viitekehys, jota voidaan hyödyntää kohdeyrityksen BI-järjestelmän määrittelyprojekteissa liiketoiminta- ja käyttäjälähtöisen kehityksen varmistamiseksi. Tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena suomalaisessa keskisuuressa konsultointiyrityksessä, jonka yksi ydinliiketoiminta-alue on BI-järjestelmien toimitus. Tutkimuksen aluksi toteutettiin laaja kirjallisuuskatsaus, jonka pohjalta empiirinen tutkimus toteutettiin. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kohdeyrityksen BI-asiantuntijoita. Aineisto analysoitiin temaattisen analyysin sekä summaus ja kategorisointi menetelmän avulla. Analyysissa tunnistettiin BI-järjestelmän käyttäjätarvemäärittelyn kannalta kolme pääteemaa: esiselvitys, käyttäjätarpeet ja tulokset, sekä viisi dimensiota, jotka ovat tunnistettavissa kustakin pääteemasta: tavoite, henkilöt, tuki- ja toteutettava dokumentaatio sekä palvelumuotoilumetodit.
Tuloksena syntyi edellä kuvailtu viitekehys BI-järjestelmän liiketoiminta- ja käyttäjälähtöiseen määrittelyyn. Viitekehys yhdistää prosessin vaiheet ylätasolla, sekä palvelumuotoilumetodit, joita voidaan hyödyntää prosessin vaiheiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kohdeyrityksessä ei ollut yhteisesti sovittua mallia BI-määrittelylle, vaikka tämä tunnistettiinkin erittäin tärkeäksi. BI-liiketoiminnan vetäjä koki viitekehyksen hyödyllisenä, ja puolsi viitekehyksen esittelemistä kohdeyrityksen käyttöön. Tutkimus korostaa BI-järjestelmän liiketoiminta- ja käyttäjälähtöistä kehittämistä, ja tarjoaa konkreettisen mallin BI-järjestelmän määrittelylle täyttämällä olemassa ollutta tutkimusvajetta. Lisäksi tutkimus tuo lisätietoa dimensioista, joiden välillä jokainen BI-järjestelmä tasapainoilee sekä erilaisista tarjoustilanteista, jotka vaikuttavat BI-järjestelmän määrittelyyn.