Aluekehityshankkeen kannattavuuden arviointi ja strateginen päätöksenteko hyödyntäen sumean logiikan tuottojakaumamenetelmää
Riepponen, Tuomo (2019)
Riepponen, Tuomo
2019
Rakennustekniikka
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-03-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201903121305
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201903121305
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa kohdeyritykselle päätöksentekoa tukevia laskelmia aluekehityshankkeen ohjaamiseksi taloudellisesta näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on kerätä kohdeyritykselle tietoa kohdemarkkinoista ja niillä vallitsevista myyntihinta- ja kustannustasoista. Tämän tutkimuksen kirjallisuuskatsaus keskittyy investointilaskennassa perinteisesti käytettävien laskentamenetelmien, sekä niiden muodostamiseksi tarvittavien laskenta-arvojen, esittelyyn ja epäkohtiin. Vastauksena perinteisten investointilaskelmien puutteisiin testataan tutkimuksen empiirisessä osiossa tuottojakaumaksi kutsuttua, kolmion muotoisena sumeana lukuna esitettävää nettonykyarvojakaumaa vaihtoehtona perinteisille investointilaskentamenetelmille, sekä niiden tuottamien tulosten pohjalta tehtäville mielivaltaiselta vaikuttaville herkkyystarkasteluille. Empiirinen osio on toteutettu tapaustutkimuksena ja tutkimusaineiston kerääminen on toteutettu käyttäen useita eri menetelmiä, kuten kyselyjä, kvantitatiivista analyysiä, sekä markkinoilla tarjolla olevia kustannusten arviointityökaluja. Varsinainen tuottojakaumamenetelmällä toteutettu kannattavuuslaskenta on toteutettu tavallisella taulukkolaskentaohjelmalla. Lopuksi kannattavuuslaskelmien tulokset liitetään päätöksentekopuuhun aluekehitysstrategioiden muodostamiseksi. Tutkimuksella on jonkin verran uutuusarvoa, jota lisää osaltaan tutkimuksen konkreettisuus ja tuottojakaumamenetelmästä tehty vähäinen tutkimus aluekehityshankkeiden ja kiinteistöinvestointien kontekstissa.
Investoinnin kannattavuuden arvioinnissa käytetään perinteisesti diskontattuihin kassavirtoihin pohjautuvia laskentamenetelmiä. Menetelmien keskeisenä ongelmana on, että niissä käytettävät laskenta-arvot ovat yksiarvoisia, vaikka laskelmat tehdään epätäydellisen tiedon pohjalta. Epätäydellisen tiedon pohjalta tehtävien laskelmien teko kompleksisessa ympäristössä yksiarvoisena ei kuitenkaan ole rationaalista, koska tällöin ei kyetä huomioimaan tulevaisuudesta johtuvaa epävarmuutta. Akateemisessa tutkimuksessa perinteisten DCF -menetelmien puutteisiin on esitetty ratkaisuksi tilastotieteisiin nojaavia simulaatiomenetelmiä, joiden käyttö ei kuitenkaan ole saavuttanut suurta suosiota käytännössä. Uusin, vähemmän käytetty pay-off -jakaumaksi kutsuttu tuottojakaumamenetelmä puolestaan kuvaa laskennassa käytettävät laskenta-arvot, sekä niiden pohjalta laskettavat tulokset yksiarvoisen arvon sijaan epävarmuuden huomioivana kolmion muotoisena sumeana lukuna siten, että kukin joukon arvo saa painon 0 ja 1 väliltä. Tällöin muodostuu heikoimman, todennäköisimmän ja parhaimman skenaarion mukainen jakauma. Tuottojakauma muodostuu, kun sumeana lukuna syötetyistä laskenta-arvoista muodostetaan edelleen sumean luvun mukaisia vuotuisia nettokassavirtoja, sekä diskontataan ne investoinnin kannattavuuden laskemiseksi ja esitetään tulokset kolmion muotoisena nettonykyarvojakaumana, eli tuottojakaumana.
Tutkimustulosten mukaan tuottojakaumamenetelmä soveltuu aluekehityshankkeen kannattavuuden arviointityökaluksi ja se tuottaa perinteisiin menetelmiin verrattuna syvällisempää tietoa laskentakohteesta. Tuottojakauman muodon ja siitä laskettavien suureiden analysointi mahdollistavat intuitiivisen tavan kuvata laskentakohteen ominaisuuksia ilman mielivaltaista herkkyystarkastelua. Tuottojakaumien liittäminen osaksi päätöksentekopuuta mahdollistaa päätöksentekijän riskipreferenssien mukaisten aluekehitysstrategioiden valinnan, joihin perinteisten menetelmien puitteissa ei välttämättä olisi päädytty. Menetelmä soveltuu käytännön päätöksentekotilanteisiin, koska menetelmä on mallinnettavissa tavallisella taulukkolaskentaohjelmistolla. Menetelmän soveltuvuus ja sen tuottama lisäarvo voidaan kuitenkin varmistaa vasta projektin valmistuttua, kun jälkilaskennan kautta saatava informaatio analysoidaan ja verrataan tämän tutkimuksen tuloksiin. Tuottojakaumamenetelmä mahdollistaa myös reaalioptioiden hyödyntämisen laskelmissa.
Investoinnin kannattavuuden arvioinnissa käytetään perinteisesti diskontattuihin kassavirtoihin pohjautuvia laskentamenetelmiä. Menetelmien keskeisenä ongelmana on, että niissä käytettävät laskenta-arvot ovat yksiarvoisia, vaikka laskelmat tehdään epätäydellisen tiedon pohjalta. Epätäydellisen tiedon pohjalta tehtävien laskelmien teko kompleksisessa ympäristössä yksiarvoisena ei kuitenkaan ole rationaalista, koska tällöin ei kyetä huomioimaan tulevaisuudesta johtuvaa epävarmuutta. Akateemisessa tutkimuksessa perinteisten DCF -menetelmien puutteisiin on esitetty ratkaisuksi tilastotieteisiin nojaavia simulaatiomenetelmiä, joiden käyttö ei kuitenkaan ole saavuttanut suurta suosiota käytännössä. Uusin, vähemmän käytetty pay-off -jakaumaksi kutsuttu tuottojakaumamenetelmä puolestaan kuvaa laskennassa käytettävät laskenta-arvot, sekä niiden pohjalta laskettavat tulokset yksiarvoisen arvon sijaan epävarmuuden huomioivana kolmion muotoisena sumeana lukuna siten, että kukin joukon arvo saa painon 0 ja 1 väliltä. Tällöin muodostuu heikoimman, todennäköisimmän ja parhaimman skenaarion mukainen jakauma. Tuottojakauma muodostuu, kun sumeana lukuna syötetyistä laskenta-arvoista muodostetaan edelleen sumean luvun mukaisia vuotuisia nettokassavirtoja, sekä diskontataan ne investoinnin kannattavuuden laskemiseksi ja esitetään tulokset kolmion muotoisena nettonykyarvojakaumana, eli tuottojakaumana.
Tutkimustulosten mukaan tuottojakaumamenetelmä soveltuu aluekehityshankkeen kannattavuuden arviointityökaluksi ja se tuottaa perinteisiin menetelmiin verrattuna syvällisempää tietoa laskentakohteesta. Tuottojakauman muodon ja siitä laskettavien suureiden analysointi mahdollistavat intuitiivisen tavan kuvata laskentakohteen ominaisuuksia ilman mielivaltaista herkkyystarkastelua. Tuottojakaumien liittäminen osaksi päätöksentekopuuta mahdollistaa päätöksentekijän riskipreferenssien mukaisten aluekehitysstrategioiden valinnan, joihin perinteisten menetelmien puitteissa ei välttämättä olisi päädytty. Menetelmä soveltuu käytännön päätöksentekotilanteisiin, koska menetelmä on mallinnettavissa tavallisella taulukkolaskentaohjelmistolla. Menetelmän soveltuvuus ja sen tuottama lisäarvo voidaan kuitenkin varmistaa vasta projektin valmistuttua, kun jälkilaskennan kautta saatava informaatio analysoidaan ja verrataan tämän tutkimuksen tuloksiin. Tuottojakaumamenetelmä mahdollistaa myös reaalioptioiden hyödyntämisen laskelmissa.