Muutoksiin vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen järjestelmähankkeiden alkuvaiheessa
Niemi, Kalle (2019)
2019
Johtaminen ja tietotekniikka (Pori)
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-03-27
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201903081294
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201903081294
Tiivistelmä
Laajoilla järjestelmähankkeilla on kyseenalainen maine, sillä useat projektit ovat joko ylittäneet budjettinsa, ylittäneet aikataulunsa tai keskeytetty kokonaan. Hankkeiden monimutkaisuus kasvattaa myös epävarmuustekijöiden määrää hankkeen laajuuden arvioinnissa. Mitkä tekijät luovat epävarmuutta arviointiin eli kasvattavat muutosten todennäköisyyttä? Tässä työssä tutkittiin näiden epävarmuustekijöiden, muutosvaikut-timien, tunnistamista ennen järjestelmän käyttöönottoprojektin aloittamista.
Tutkimuksen toteutettiin haastattelemalla ihmisiä kolmesta eri järjestelmäprojektista sekä luomalla kirjallisuuskatsaus järjestelmäprojekteja edeltäviin toimenpiteisiin, kuten hankkeen käynnistämiseen, esiselvitykseen, vaatimusmäärittelyyn sekä hankintavaiheeseen. Työtä varten toteutettiin 9 haastattelua, joissa kartoitettiin näitä projektia edeltäneitä vaiheita sekä projektin lopputulemaa.
Yksi esimerkkiprojekti käsitteli laajaa identiteetin- ja pääsynhallintajärjestelmän käyttöönottoa eurooppalaisessa ICT-palveluyrityksessä. Kaksi muuta esimerkkiprojektia olivat julkisen organisaation järjestelmähankkeita, joissa hankittiin tuotteistettu ratkaisu tai palvelu ilman erillistä kilpailutusta. Toisessa oli kyse uuden asianhallintajär-jestelmän käyttöönotosta ja toisessa taloushallinnon ulkoistuksesta, johon sisältyi myös uusien taloushallintojärjestelmien käyttöönotto.
Haastattelujen pohjalta tunnistettiin seuraavat tekijät, joilla on vaikutuksia projektin muutosmäärään, ja jotka olisi tunnistettavissa ennen projektin alkua: monitulkintaiset vaatimukset, projektiviestinnässä käytetty kieli, järjestelmätoimittajan projektipäälli-kön kokemus, asiakasorganisaation kyvykkyys tai halukkuus muuttaa prosessejaan, si-dosryhmien määrä, projektihallinnon suhteellinen osuus työmääräarviosta, järjestelmäintegraatioiden määrä, käsiteltävien järjestelmien datamallien tai käsitemallien puuttuminen sekä projektin laajuuden arvioinnissa käytetty arviointimenetelmä.
Tuloksia ei voida pitää kovin yleistettävinä, sillä tutkitut projektit olivat keskenään erilaisia, eikä kahdessa tutkitussa projektissa niiden tuotteistetun luonteen vuoksi voitu hyödyntää asiakkaan omia vaatimusmäärittelyjä.
Tutkimuksen toteutettiin haastattelemalla ihmisiä kolmesta eri järjestelmäprojektista sekä luomalla kirjallisuuskatsaus järjestelmäprojekteja edeltäviin toimenpiteisiin, kuten hankkeen käynnistämiseen, esiselvitykseen, vaatimusmäärittelyyn sekä hankintavaiheeseen. Työtä varten toteutettiin 9 haastattelua, joissa kartoitettiin näitä projektia edeltäneitä vaiheita sekä projektin lopputulemaa.
Yksi esimerkkiprojekti käsitteli laajaa identiteetin- ja pääsynhallintajärjestelmän käyttöönottoa eurooppalaisessa ICT-palveluyrityksessä. Kaksi muuta esimerkkiprojektia olivat julkisen organisaation järjestelmähankkeita, joissa hankittiin tuotteistettu ratkaisu tai palvelu ilman erillistä kilpailutusta. Toisessa oli kyse uuden asianhallintajär-jestelmän käyttöönotosta ja toisessa taloushallinnon ulkoistuksesta, johon sisältyi myös uusien taloushallintojärjestelmien käyttöönotto.
Haastattelujen pohjalta tunnistettiin seuraavat tekijät, joilla on vaikutuksia projektin muutosmäärään, ja jotka olisi tunnistettavissa ennen projektin alkua: monitulkintaiset vaatimukset, projektiviestinnässä käytetty kieli, järjestelmätoimittajan projektipäälli-kön kokemus, asiakasorganisaation kyvykkyys tai halukkuus muuttaa prosessejaan, si-dosryhmien määrä, projektihallinnon suhteellinen osuus työmääräarviosta, järjestelmäintegraatioiden määrä, käsiteltävien järjestelmien datamallien tai käsitemallien puuttuminen sekä projektin laajuuden arvioinnissa käytetty arviointimenetelmä.
Tuloksia ei voida pitää kovin yleistettävinä, sillä tutkitut projektit olivat keskenään erilaisia, eikä kahdessa tutkitussa projektissa niiden tuotteistetun luonteen vuoksi voitu hyödyntää asiakkaan omia vaatimusmäärittelyjä.