Teräs- ja betonielementtirunkojen asentamisen vertailu
Heinikainen, Rene (2019)
Heinikainen, Rene
2019
Rakennustekniikka
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-02-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201903081277
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201903081277
Tiivistelmä
Suomessa luotetaan vahvasti betonisiin runkorakenteisiin etenkin asuinkerrostaloja ra-kentaessa. Teräsrunkoja löytyy sen sijaan eniten varasto- ja toimitilarakennuksista. Tämän työn tarkoitus oli tutkia, mitä merkittäviä eroja teräs- ja betonielementtirunkojen asennusprosesseissa esiintyy, ja miten ne vaikuttavat runkoasennuksen kokonaiskestoon ja esimerkiksi työturvallisuuteen. Eroja etsittiin asennustyön vaatimista resursseista, kuten käytettävästä kalustosta, sekä suorittamalla kokonaistyömenekkien vertailua kahden kuvitteellisen kohteen välillä. Havaintojen perusteella oli myös tarkoitus pohtia, selittävätkö erot runkojen asennustyössä teräsrunkojen vähäistä osuutta asuinrakentamisessa.
Tutkimus on suoritettu kirjallisuustutkimuksena. Lähteinä on käytetty etenkin Rakennustieto Oy:n julkaisemia Ratu-ohjekortteja, mutta myös alaa koskevia tutkimuksia ja kirjallisuus- ja verkkolähteitä.
Tutkimus on jaettu kolmeen päälukuun. Ensimmäisessä osiossa perehdytään teräs- ja betonirunkojen ominaisuuksiin, sekä määritellään myöhemmin työssä tarkasteltavien kuvitteellisten esimerkkirakennusten ominaisuudet. Työssä päädyttiin tutkimaan teräsrungon kohdalla pilari-palkki-laatta -runkojärjestelmää, betonirunkojärjestelmäksi valittiin elementein toteutettava kantavat seinät-laattarunko. Toisessa luvussa on tarkasteltu runkokohtaisesti asennusprosessin kulkua ja siihen liittyviä resurssivaatimuksia. Vertailuluvussa on pyritty tutkimaan edellisessä luvussa tulleiden asioiden perusteella, minkälaisia eroja tai samankaltaisuuksia asennusprosesseista löytyy. Havainnot on vielä lopuksi koostettu yhteenvedossa, jossa niiden perusteella on pyritty luomaan johtopäätöksiä esitettyjä kysymyksiä koskien.
Työssä tehdyssä työmenekkien vertailussa havaittiin teräsrungon asentamiseen kuluvan noin 10 % vähemmän työntekijätunteja. Työssä selvitetyn perusteella ei kuitenkaan voitu väittää teräsrunkoasentaminen olevan kokonaiskestoltaan lyhyempi. Huomattiin myös, että vaikka esimerkiksi käytettävässä asennuskalustossa on pieniä eroja, on asennustöissä huomioitavissa seikoissa paljon samankaltaisuuksia, eikä teräsrungon vähäisen käytön voida sanoa johtuvan asennukseen liittyvistä tekijöistä. Työn perusteella jatkotutkimukseen olisi aihetta esimerkiksi asennustyön ja materiaalien kustannuksen vertailussa.
Tutkimus on suoritettu kirjallisuustutkimuksena. Lähteinä on käytetty etenkin Rakennustieto Oy:n julkaisemia Ratu-ohjekortteja, mutta myös alaa koskevia tutkimuksia ja kirjallisuus- ja verkkolähteitä.
Tutkimus on jaettu kolmeen päälukuun. Ensimmäisessä osiossa perehdytään teräs- ja betonirunkojen ominaisuuksiin, sekä määritellään myöhemmin työssä tarkasteltavien kuvitteellisten esimerkkirakennusten ominaisuudet. Työssä päädyttiin tutkimaan teräsrungon kohdalla pilari-palkki-laatta -runkojärjestelmää, betonirunkojärjestelmäksi valittiin elementein toteutettava kantavat seinät-laattarunko. Toisessa luvussa on tarkasteltu runkokohtaisesti asennusprosessin kulkua ja siihen liittyviä resurssivaatimuksia. Vertailuluvussa on pyritty tutkimaan edellisessä luvussa tulleiden asioiden perusteella, minkälaisia eroja tai samankaltaisuuksia asennusprosesseista löytyy. Havainnot on vielä lopuksi koostettu yhteenvedossa, jossa niiden perusteella on pyritty luomaan johtopäätöksiä esitettyjä kysymyksiä koskien.
Työssä tehdyssä työmenekkien vertailussa havaittiin teräsrungon asentamiseen kuluvan noin 10 % vähemmän työntekijätunteja. Työssä selvitetyn perusteella ei kuitenkaan voitu väittää teräsrunkoasentaminen olevan kokonaiskestoltaan lyhyempi. Huomattiin myös, että vaikka esimerkiksi käytettävässä asennuskalustossa on pieniä eroja, on asennustöissä huomioitavissa seikoissa paljon samankaltaisuuksia, eikä teräsrungon vähäisen käytön voida sanoa johtuvan asennukseen liittyvistä tekijöistä. Työn perusteella jatkotutkimukseen olisi aihetta esimerkiksi asennustyön ja materiaalien kustannuksen vertailussa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8314]