Suunnittelun ohjauksen kehittäminen tietomallinnetussa omaperusteisessa asuinrakennushankkeessa
Immonen, Lasse (2019)
Immonen, Lasse
2019
Rakennustekniikka
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-03-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201902251263
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201902251263
Tiivistelmä
Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää tietomallinnetun omaperusteisen asuinrakennushankkeen suunnittelun ohjausta. Tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan tietomallinnetun hankkeen suunnittelun ohjauksen merkittävimmät haasteet ja esittämään ratkaisuja niiden voittamiseksi. Työn teoreettinen tausta luotiin kirjallisuustutkimuksen avulla. Ajankohtaisia kehityskohteita etsittiin haastattelututkimukseen nojautuvan nykytila-analyysin avulla.
Tietomallihankkeessa onnistuminen rakennetaan jo varhaisessa vaiheessa hanketta. Kokonaisuuden onnistumisen kannalta suunnittelun ohjauksella on hyvin merkittävä rooli. Tärkeimmät suunnittelun ohjauksen tehtävät ajoittuvatkin suunnittelun valmistelu ja – käynnistysvaiheisiin. Suunnittelun ohjauksen perustana on suunnitteluvaiheiden tuntemus ja ymmärrys kunkin vaiheen kriittisistä tehtävistä. Lisäksi tässä tutkimuksessa tunnistettiin erityisesti tietomallihankkeen suunnittelun ohjauksen perusta, joka muodostuu neljästä kulmakivestä. Ne ovat ymmärrys tietomallintamisesta, tavoitejohtaminen, tehokas kommunikointi ja suunnittelun ohjauksen työkalut. Näiden kulmakivien varaan rakennettiin tämän työn lopputuloksena kehitetty tietomallihankkeen suunnittelun ohjauksen prosessikaavio, ”HSFT BIM –process”. Kaaviossa esitettiin tietomallintamisen näkökulmasta tärkeimmät suunnittelun ohjauksen tehtävät sekä kuvattiin tietomallin tarkkuustason vaiheittainen kehitys.
Tutkimustyön tuloksena havaittiin, että mallintavaa suunnittelua ohjaavat mallinnustaulukot eivät nykyisellään vastaa tarkoitustaan. Asuinrakennushankkeissa on tunnistettu merkittäväksi eduksi tietomallin muutosketteryyden säilyttäminen ainakin luonnossuunnitteluvaiheen loppuun asti. Tämän vuoksi pyrkimyksenä on ohjata suunnittelua mahdollisimman pitkään tilapohjaisesti hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan pelkkää arkkitehdin tilamallia, jota rikastetaan tarvittavalla metatiedolla. Tämän tavoitteen näkökulmasta mallinnustaulukot ohjaavat mallinnusta liian yksityiskohtaiselle tasolle etenkin luonnossuunnitteluvaiheen aikana. Toisena merkittävänä kehityskohteena nostettiin esiin tavoitejohtaminen. Tutkimukseen haastatellut henkilöt kokivat, että suuri osa tietomallihankkeissa kohdatuista vaikeuksista johtuu puutteellisesta tavoitteiden asettelusta sekä heikosta tavoitteiden viestinnästä suunnitteluryhmälle.
Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck –ohjelmalla.
Tietomallihankkeessa onnistuminen rakennetaan jo varhaisessa vaiheessa hanketta. Kokonaisuuden onnistumisen kannalta suunnittelun ohjauksella on hyvin merkittävä rooli. Tärkeimmät suunnittelun ohjauksen tehtävät ajoittuvatkin suunnittelun valmistelu ja – käynnistysvaiheisiin. Suunnittelun ohjauksen perustana on suunnitteluvaiheiden tuntemus ja ymmärrys kunkin vaiheen kriittisistä tehtävistä. Lisäksi tässä tutkimuksessa tunnistettiin erityisesti tietomallihankkeen suunnittelun ohjauksen perusta, joka muodostuu neljästä kulmakivestä. Ne ovat ymmärrys tietomallintamisesta, tavoitejohtaminen, tehokas kommunikointi ja suunnittelun ohjauksen työkalut. Näiden kulmakivien varaan rakennettiin tämän työn lopputuloksena kehitetty tietomallihankkeen suunnittelun ohjauksen prosessikaavio, ”HSFT BIM –process”. Kaaviossa esitettiin tietomallintamisen näkökulmasta tärkeimmät suunnittelun ohjauksen tehtävät sekä kuvattiin tietomallin tarkkuustason vaiheittainen kehitys.
Tutkimustyön tuloksena havaittiin, että mallintavaa suunnittelua ohjaavat mallinnustaulukot eivät nykyisellään vastaa tarkoitustaan. Asuinrakennushankkeissa on tunnistettu merkittäväksi eduksi tietomallin muutosketteryyden säilyttäminen ainakin luonnossuunnitteluvaiheen loppuun asti. Tämän vuoksi pyrkimyksenä on ohjata suunnittelua mahdollisimman pitkään tilapohjaisesti hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan pelkkää arkkitehdin tilamallia, jota rikastetaan tarvittavalla metatiedolla. Tämän tavoitteen näkökulmasta mallinnustaulukot ohjaavat mallinnusta liian yksityiskohtaiselle tasolle etenkin luonnossuunnitteluvaiheen aikana. Toisena merkittävänä kehityskohteena nostettiin esiin tavoitejohtaminen. Tutkimukseen haastatellut henkilöt kokivat, että suuri osa tietomallihankkeissa kohdatuista vaikeuksista johtuu puutteellisesta tavoitteiden asettelusta sekä heikosta tavoitteiden viestinnästä suunnitteluryhmälle.
Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck –ohjelmalla.