Last Planner -menetelmän käyttöönotto kohdeyrityksen työnjohtajille
Trygg, Henri (2019)
2019
Rakennustekniikka
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-02-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201901251163
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201901251163
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitä ongelmia ja hyötyjä Last Planner -tuotannonohjausmenetelmään liittyy kohdeyrityksen työmailla. Tutkimuksessa pyritään lisäksi selvittämään työmaiden viikkotehtävien viiveiden suurimpia syitä sekä kohdeyrityksen työntekijöiden tuntemusta Last Planner -menetelmästä. Tutkimuksen loppuun kootaan lyhyt Last Planner -menetelmän ohjeistus, joka on tarkoitus jakaa kohdeyrityksen työmaahenkilöstölle.
Tutkimus on kaksiosainen. Ensimmäinen osa koostuu kirjallisuusselvityksestä, jossa tutkitaan mitä elementtejä työmaan aikatauluhallintaan liittyy sekä perehdytään Lean-rakentamiseen ja Last Planner -tuotannonohjausmenetelmään. Toinen osa koostuu em-piirisestä tutkimuksesta. Empiirisen tutkimuksen tavoitteena on löytää vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen aineistoa kerätään lähettämällä kyselylomake koh-deyrityksen työnjohtajille sekä suorittamalla teemahaastatteluja yrityksen toimihenki-löille. Lisäksi tehdään toimintatutkimusta kahdella työmaalla, joissa Last Planner -menetelmä on otettu koekäyttöön.
Tutkimuksessa havaittiin, että Last Planner -menetelmällä on mahdollista saavuttaa merkittäviä hyötyjä työmaan aikataulunhallinnassa. Tutkimuksessa todettiin Last Planner -menetelmän mahdollisesti parantavan aliurakoitsijoiden sitoutumista yhteisiin aikatauluihin sekä lisäävän urakoitsijoiden välistä yhteistyötä. Lisäksi havaittiin, että Last Planner -menetelmän mukaisella toiminnalla saatiin työnjohtajat paremmin varmistamaan työtehtäviensä suoritusedellytykset. Kohdeyrityksen henkilöstön tietämys Last Planner -menetelmästä on keskimäärin vähäistä ja Last Planner -menetelmän on aktiivisessa käytössä vain harvalla työmaalla. Kohdeyrityksen henkilöstössä kui-tenkin uskottiin, että menetelmässä on paljon potentiaalia ja sen käyttöönottoa tulisi yrityksessä jatkaa.
Työmaan viikkotehtävien viiveiden keskeisimpiä syitä olivat suunnitelmien puuttumi-nen, edeltävien töiden keskeneräisyys sekä omien tai aliurakoitsijoiden riittävien resurssien puuttuminen.
Tutkimus on kaksiosainen. Ensimmäinen osa koostuu kirjallisuusselvityksestä, jossa tutkitaan mitä elementtejä työmaan aikatauluhallintaan liittyy sekä perehdytään Lean-rakentamiseen ja Last Planner -tuotannonohjausmenetelmään. Toinen osa koostuu em-piirisestä tutkimuksesta. Empiirisen tutkimuksen tavoitteena on löytää vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen aineistoa kerätään lähettämällä kyselylomake koh-deyrityksen työnjohtajille sekä suorittamalla teemahaastatteluja yrityksen toimihenki-löille. Lisäksi tehdään toimintatutkimusta kahdella työmaalla, joissa Last Planner -menetelmä on otettu koekäyttöön.
Tutkimuksessa havaittiin, että Last Planner -menetelmällä on mahdollista saavuttaa merkittäviä hyötyjä työmaan aikataulunhallinnassa. Tutkimuksessa todettiin Last Planner -menetelmän mahdollisesti parantavan aliurakoitsijoiden sitoutumista yhteisiin aikatauluihin sekä lisäävän urakoitsijoiden välistä yhteistyötä. Lisäksi havaittiin, että Last Planner -menetelmän mukaisella toiminnalla saatiin työnjohtajat paremmin varmistamaan työtehtäviensä suoritusedellytykset. Kohdeyrityksen henkilöstön tietämys Last Planner -menetelmästä on keskimäärin vähäistä ja Last Planner -menetelmän on aktiivisessa käytössä vain harvalla työmaalla. Kohdeyrityksen henkilöstössä kui-tenkin uskottiin, että menetelmässä on paljon potentiaalia ja sen käyttöönottoa tulisi yrityksessä jatkaa.
Työmaan viikkotehtävien viiveiden keskeisimpiä syitä olivat suunnitelmien puuttumi-nen, edeltävien töiden keskeneräisyys sekä omien tai aliurakoitsijoiden riittävien resurssien puuttuminen.