Self-managing teams in software delivery projects
Pieniniemi, Pauli (2018)
Pieniniemi, Pauli
2018
Tietojohtaminen
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201811222755
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201811222755
Tiivistelmä
Most work in organizations, regardless of the size and industry, is nowadays performed in teams. This highlights the importance of efficient team setup, where individuals and the team as whole can perform at their maximum capacity. This research is a case study of the software company, which aimed to improve the performance of one its project delivery teams by piloting a new agile team model.
The research consists of three primary parts. First, the review of existing literature regarding knowledge work performance, team performance and agile team methodology is presented. Secondly, an interview is conducted to the team members of the piloting team in the case company. Lastly, the empirical findings are evaluated and reviewed against the existing literature and actions are proposed.
The main objective of the research is twofold. The research evaluates the elements of teamwork and how they have changed, after the studied team adopted a new agile team model. Additionally, the research assesses the findings and their significance and proposes actions for case company to further improve the elements of teamwork.
The results of this research revealed, that communication and team leadership had benefited of the new team model the most. The new team model had also affected positively to shared mental models, team orientation, mutual performance monitoring and backup behavior perceived by the team members. Changes in team adaptability and effectiveness were not found in the research. The research suggest that the new team model is superior to the previous one already in its current state. However, the model still faced many challenges, which restrained its full potential benefits to surface. To mitigate their effects, the research proposes ten improvement actions for the case company and evaluates their significance. Finishing the partly incomplete team model transition was found to be the most crucial improvement. The research results also contribute to the argument that agile methodology can be successfully adopted also in other fields than pure software development, where it was originally invented.
Further research about the area can be conducted to get more comprehensive understanding about the research subject. The perspectives of team leader and project manager were not covered in the scope of this research. Thus, they would be natural choices for further research. Additionally, the similar kind of research could be conducted for other teams as well. Valtaosa työstä organisaation koosta ja toimialasta riippumatta tehdään nykyisin tiimeissä. Tämä korostaa tehokkaan tiimikokoonpanon tärkeyttä, jotta tiimi ja siihen kuuluvat yksilöt voivat toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä on case-tutkimus suomalaisesta ohjelmistoyrityksestä, joka pyrki parantamaan yhden projektitiiminsä tehokkuutta kokeilemalla uutta ketterää tiimimallia.
Tutkimus koostuu kolmesta pääosasta. Aluksi tehdään katselmus olemassa olevaan tutkimusaineistoon tietotyön tuottavuudesta, tiimin suorituskyvystä ja ketteristä tiimimenetelmistä. Tämän jälkeen suoritetaan haastattelu uutta tiimimallia kokeilevan tiimin jäsenille. Viimeseksi empiirisiä tuloksia arvioidaan olemassa olevaa kirjallisuutta vasten ja ehdotetaan jatkotoimenpiteitä.
Tutkimuksen tavoite koostuu kahdesta osasta. Tutkimus arvioi tiimityöskentelyn osa-alueita ja sitä, miten ne ovat muuttuneet tutkimuksen kohteena olemassa tiimissä uuden tiimimallin myötä. Lisäksi arvioidaan empiirisiä tuloksia ja niiden merkittävyyttä sekä ehdotetaan kohdeorganisaatiolle toimenteitä tiimityöskentelyn osa-alueiden parantamiseksi.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kommunikaatio ja johtajuus olivat parantuneet uuden tiimimallin myötä kaikkein eniten. Lisäksi uudella tiimimallilla oli positiivisia vaikutuksia tiimin jaettuihin käsitemalleihin, tiimisuuntautuneisuuteen, keskinäiseen suorituskyvyn monitorointiin ja varajärjestelyihin. Muutoksia tiimin mukautuvaisuudessa ja tehokkuudessa ei havaittu. Tutkimus myös osoittaa, että uusi tiimimalli on vanhaa mallia parempi jo nykyisessä muodossaan. Tutkimuksen aikana kuitenkin havaittiin, että uuteen malliin liittyy vielä monia ongelmia, jotka estävät sen koko potentiaalin hyödyntämisen. Näiden haittojen kumoamiseksi tutkimus esittää kymmenen kehityskohdetta kohdeorganisaatiolle. Tutkimustulokset myös puoltavat näkökantaa, että ketteriä työskentelytapoja voidaan menestyksekkäästi hyödyntää myös muilla aloilla puhtaan ohjelmistokehityksen, johon se alun perin kehitettiin, lisäksi.
Jatkotutkimukset voisivat mahdollistaa tutkimuksen kohteena olevan ilmiön syvemmän ymmärtämisen. Tiiminvetäjän ja projektipäällikön näkökulmaa ei otettu huomioon tässä tutkimuksessa, joten ne olisivat luonnollisia aiheita lisätutkimuksille. Lisäksi samankaltainen tutkimus voitaisiin tehdä useammalle tiimille.
The research consists of three primary parts. First, the review of existing literature regarding knowledge work performance, team performance and agile team methodology is presented. Secondly, an interview is conducted to the team members of the piloting team in the case company. Lastly, the empirical findings are evaluated and reviewed against the existing literature and actions are proposed.
The main objective of the research is twofold. The research evaluates the elements of teamwork and how they have changed, after the studied team adopted a new agile team model. Additionally, the research assesses the findings and their significance and proposes actions for case company to further improve the elements of teamwork.
The results of this research revealed, that communication and team leadership had benefited of the new team model the most. The new team model had also affected positively to shared mental models, team orientation, mutual performance monitoring and backup behavior perceived by the team members. Changes in team adaptability and effectiveness were not found in the research. The research suggest that the new team model is superior to the previous one already in its current state. However, the model still faced many challenges, which restrained its full potential benefits to surface. To mitigate their effects, the research proposes ten improvement actions for the case company and evaluates their significance. Finishing the partly incomplete team model transition was found to be the most crucial improvement. The research results also contribute to the argument that agile methodology can be successfully adopted also in other fields than pure software development, where it was originally invented.
Further research about the area can be conducted to get more comprehensive understanding about the research subject. The perspectives of team leader and project manager were not covered in the scope of this research. Thus, they would be natural choices for further research. Additionally, the similar kind of research could be conducted for other teams as well.
Tutkimus koostuu kolmesta pääosasta. Aluksi tehdään katselmus olemassa olevaan tutkimusaineistoon tietotyön tuottavuudesta, tiimin suorituskyvystä ja ketteristä tiimimenetelmistä. Tämän jälkeen suoritetaan haastattelu uutta tiimimallia kokeilevan tiimin jäsenille. Viimeseksi empiirisiä tuloksia arvioidaan olemassa olevaa kirjallisuutta vasten ja ehdotetaan jatkotoimenpiteitä.
Tutkimuksen tavoite koostuu kahdesta osasta. Tutkimus arvioi tiimityöskentelyn osa-alueita ja sitä, miten ne ovat muuttuneet tutkimuksen kohteena olemassa tiimissä uuden tiimimallin myötä. Lisäksi arvioidaan empiirisiä tuloksia ja niiden merkittävyyttä sekä ehdotetaan kohdeorganisaatiolle toimenteitä tiimityöskentelyn osa-alueiden parantamiseksi.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kommunikaatio ja johtajuus olivat parantuneet uuden tiimimallin myötä kaikkein eniten. Lisäksi uudella tiimimallilla oli positiivisia vaikutuksia tiimin jaettuihin käsitemalleihin, tiimisuuntautuneisuuteen, keskinäiseen suorituskyvyn monitorointiin ja varajärjestelyihin. Muutoksia tiimin mukautuvaisuudessa ja tehokkuudessa ei havaittu. Tutkimus myös osoittaa, että uusi tiimimalli on vanhaa mallia parempi jo nykyisessä muodossaan. Tutkimuksen aikana kuitenkin havaittiin, että uuteen malliin liittyy vielä monia ongelmia, jotka estävät sen koko potentiaalin hyödyntämisen. Näiden haittojen kumoamiseksi tutkimus esittää kymmenen kehityskohdetta kohdeorganisaatiolle. Tutkimustulokset myös puoltavat näkökantaa, että ketteriä työskentelytapoja voidaan menestyksekkäästi hyödyntää myös muilla aloilla puhtaan ohjelmistokehityksen, johon se alun perin kehitettiin, lisäksi.
Jatkotutkimukset voisivat mahdollistaa tutkimuksen kohteena olevan ilmiön syvemmän ymmärtämisen. Tiiminvetäjän ja projektipäällikön näkökulmaa ei otettu huomioon tässä tutkimuksessa, joten ne olisivat luonnollisia aiheita lisätutkimuksille. Lisäksi samankaltainen tutkimus voitaisiin tehdä useammalle tiimille.