Hajautettujen energiaresurssien vaikutus pienkiinteistön sähkösuunnitteluun

Abstract

Meneillään oleva energiamurros tuo muutoksia koko energiajärjestelmään tuotantolaitoksista loppukäyttäjiin. Pienkiinteistöjen kohdalla tämä tarkoittaa kokonaan uusia tai muuttuneita järjestelmiä ja aiempaa älykkäämpää kuormien hallintaa. Kodin energian- ja tehonhallinta, sähköauton latauslaitteet, sähkön omatuotanto, sähkön varastointi ja erilaiset älykkäät laitteet tuovat mukanaan uusia haasteita niin talotekniikan ammattilaisille, kuin käyttäjille. Tämän työn tarkoitus on tuoda esiin muutokset, joita nämä uudet järjestelmät tuovat kiinteistön talotekniikan suunnitteluun ja sähkökeskuksien vaatimuksiin. Työssä on koostettu alan materiaaleista, messuilta ja haastatteluista kerätty tieto yhteen, sekä havainnollistettu tätä kuvien ja esimerkkien avulla. Moni työssä käsitelty aihe on vielä melko uusi Suomessa, joten tuoreinta tietoa on haettu Saksan vuoden 2018 messuilta, sekä haastattelemalla eri osa-alueiden kärkitoimijoita Suomessa. Näiden oppien pohjalta on on koostettu konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä eri järjestelmien liittäminen kiinteistöön vaatii. Työn tärkeimpänä tuloksena on esitetty, miten perinteinen pienkiinteistön sähköverkon suunnittelu on muuttumassa jatkossa. Käyttäjän rooli kasvaa lähivuosina pelkästä kuluttajasta entistä enemmän aktiivisen sähkömarkkinaosapuolen suuntaan. Tämän myötä kiinteistön kuormien hallintaan vaaditaan entistä älykkämpää ohjausta. Samalla kiinteistön sähköverkkoon liitetään uusia järjestelmiä esimerkiksi sähkön omatuotannon ja varastoinnin myötä. Kaiken tämän hallitseminen vaatii suunnittelijoilta aiempaa enemmän alan osaamista, sekä yhteistyötä eri osapuolien välillä, jotta lopputuloksena syntyy käyttäjää parhaalla tavalla palveleva kokonaisuus. Nämä kokonaisuudet ovat myös aiempaa enemmän riippuvaisia internet-yhteyden ja langattomien tiedonsiirtotapojen toimivuudesta, jonka myötä tietoturvaan ja tiedonsiirtoyhteyksien laatuun on jatkossa panostettava entistä enemmän osana talotekniikan suunnittelua. Lisäksi Suomessa ollaan edelläkävijöitä esimerkiksi seuraavan sukupolven etäluettavien sähkömittareiden ja verkkoyhtiöiden tehomaksupohjaisessa laskutuksessa. Valmiita ratkaisuja ja toimintamalleja ei näiden toteuttamiseen ulkomailla ole tarjolla. Nämä muutokset tarjoavat paljon uutta tutkimus- ja kehitystyötä, sekä erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia alan uusille ja vanhoille toimijoille.