Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuritoteutus, maturiteetti ja haasteet sosiaali- ja terveyspalvelu -uudistuksen kontekstissa

Abstract

Sipilän hallitusohjelman eri reformit tähtäävät palveluiden tehostamiseen ja kustannussäästöihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen, digitalisaatio ja palveluintegraatio muuttavat ajattelu- ja toimintamalleja, jotka asettavat uusia vaatimuksia tietojärjestelmille ja näiden yhteentoimivuudelle. Sote-palveluiden irtaantuminen kunnasta tarkoittaa alueuudistuksen ohella kunnan roolin muuttumista. Lain mukaan julkisen hallinnon tulee tehostaa toimintaansa sekä parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistävän kokonaisarkkitehtuurin avulla. Viranomaisten velvollisuus on suunnitella, noudattaa ja ylläpitää julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan standardoimaa kokonaisarkkitehtuuria sekä sen edellyttämiä määrityksiä ja kuvauksia. Muutoksenhallinnan välineenä kokonaisarkkitehtuurin nyky- ja tavoitetilakuvauksien avulla voidaan luoda systemaattinen tiekartta strategisten ja operatiivisten kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Ajantasaiset tietojärjestelmätiedot mahdollistavat myös erilaisten riski- ja tietoturva-analyysien luomisen.

Tavoitteena on selvittää toimintaympäristön muutosta ja niitä tekijöitä, joihin kuntasektorin tulisi kiinnittää huomiota arkkitehtuurityössä ja sen kehittämisessä. Laajentamalla kokonaisarkkitehtuurin käsitettä ja käyttötarkoitusta, sekä tuomalla esiin menetelmällä saavutettavia hyötyjä ja kirjallisuuden tunnistamia julkisen sektorin kokonaisarkkitehtuurin haasteita edistetään kuntasektorin arkkitehtuuritoimintaa. Arkkitehtuuriratkaisun käyttökelpoisuuteen myötävaikutetaan tuomalla näkyväksi tiedonhallinnan lainsäädännön ja laadullisten tekijöiden yhteys kokonaisarkkitehtuuritoteutukseen ja sen onnistumiseen. Arkktehtuuritoteutus sisältää kokonaisarkkitehtuurialustan sekä sote-uudistuksen vaikutusarvioinnin kunnan toimintaan. Ensisijainen tavoite on selvittää sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttämät sovellukset ja tietojärjestelmät sekä näiden yhteydet muiden palveluyksiköiden sovelluksiin. Kokonaisarkkitehtuurin hallintatoimien kontekstissa evaluoidaan arkkitehtuurin kypsyystaso sekä luodaan lähtökohdat muutosten vaikuttavuusarvioinneille tulevia kehitystoimia silmällä pitäen.

Toteutus sisältää kokonaisarkkitehtuurin käyttöliittymän sekä palveluiden, sovellusten, tietojärjestelmien ja toimintojen nykytilakuvauksia. PDCA (Plan, Do, Check, Act)- ja CMM (Capability Maturity Model)-malleihin perustuva kokonaisarkkitehtuurin hallinta- ja kypsyystasomalli mahdollistaa arkkitehtuuritoiminnan seurannan ja kehittämisen. Implementaatiota sekä siihen sisällytettyjä ohjeistuksia, Arter ARC:n statistiikka, tavoitteita, strategiaa, sanastoa ja eri sidosryhmien tarpeita palvelevia näkymiä täydentämällä voidaan arkkitehtuurin maturiteettia nostaa kohtuullisella työmäärällä.