Suomen kantaverkkoyhtiön epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen tunnistaminen ja suuruuden määrittäminen
Pohjalainen, Saara (2018)
2018
Ympäristö- ja energiatekniikka
Teknis-luonnontieteellinen tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201811222710
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201811222710
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos on merkittävä kansainvälinen uhkatekijä. Selkein ilmastonmuutoksen vaikutus on globaali keskilämpötilojen nousu. Antropogeenisiä kasvihuonekaasupäästöjä pidetään pääasiallisena syynä ilmastonmuutokselle. Koska energiantuotantosektori on vastuussa valtaosasta ihmisen toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä, muutokset kansainvälisessä energiajärjestelmässä ovat välttämättömiä lämpötilojen kiihtyvän kohoamisen hillitsemiseksi.
Energiantuotannosta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi uusiutuvien energiantuotantomuotojen hyödyntämistä täytyy lisätä. Tämä luo haasteita myös sähkönsiirtoverkolle. Hajautunut energiantuotanto vaatii verkolta lisäkapasiteettia, mikä edellyttää mittavia ja hiili-intensiivisiä investointeja sähkönsiirtojärjestelmään. Tämän diplomityön tavoitteena oli arvioida Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n hiilijalanjälkeä keskittyen yhtiön epäsuorien päästöjen määrittämiseen. Tämän lisäksi kartoitettiin yhtiön päästövähennysmahdollisuuksia.
Hiilijalanjälkianalyysi toteutettiin GHG Protocolin kasvihuonekaasujen määrän arviointiin tarkoitetun ohjeistuksen mukaisesti. Tutkimuksen metodologia sisälsi päästölähteestä riippuen sekä prosessi- että panos-tuotospohjaista elinkaarianalyysiä. Laskentamenetelmien yhdistäminen mahdollisti edustavamman hiilijalanjälkiarvion tekemisen.
Saatujen tulosten perusteella Fingridin epäsuorat päästöt olivat yhteensä 268 604 t CO2-ekv tarkasteluvuonna 2017. Siirrettyä energiayksikköä kohden määrä oli 3,92 g CO2-ekv/kWh. Tulokset olivat 18,5 % yhtiön vuoden 2017 vuosikertomuksessa arvioituja epäsuoria päästöjä suuremmat. Siirtohäviöt vastasivat noin 83 %:a kaikista lasketuista epäsuorista päästöistä. Toiseksi merkittävin päästölähde olivat verkon materiaalien ja komponenttien valmistus. Erityisesti teräksen ja alumiinin tuotanto vaikutti valmistusvaiheen hiilijalanjälkeen. Tutkimustulokset olivat pääosin linjassa tarkastellun tutkimuskirjallisuuden kanssa.
Yhtiön suurimmat päästövähennysmahdollisuudet ovat häviöiden pienentämisessä. Häviötasoon vaikuttaminen edellyttää kuitenkin verkon energiatehokkuuden lisäämistä uusien komponenttien ja vanhojen siirtolinjojen korjausrakentamisen muodossa. Fingridin keskeisiksi päästövähennystoimiksi häviöihin vaikuttamisen ohelle ehdotettiin kierrätysmateriaalien suosimista ja ympäristönäkökohtien aiempaa perusteellisempaa huomiointia yhtiön hankintamenettelyissä.
Energiantuotannosta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi uusiutuvien energiantuotantomuotojen hyödyntämistä täytyy lisätä. Tämä luo haasteita myös sähkönsiirtoverkolle. Hajautunut energiantuotanto vaatii verkolta lisäkapasiteettia, mikä edellyttää mittavia ja hiili-intensiivisiä investointeja sähkönsiirtojärjestelmään. Tämän diplomityön tavoitteena oli arvioida Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n hiilijalanjälkeä keskittyen yhtiön epäsuorien päästöjen määrittämiseen. Tämän lisäksi kartoitettiin yhtiön päästövähennysmahdollisuuksia.
Hiilijalanjälkianalyysi toteutettiin GHG Protocolin kasvihuonekaasujen määrän arviointiin tarkoitetun ohjeistuksen mukaisesti. Tutkimuksen metodologia sisälsi päästölähteestä riippuen sekä prosessi- että panos-tuotospohjaista elinkaarianalyysiä. Laskentamenetelmien yhdistäminen mahdollisti edustavamman hiilijalanjälkiarvion tekemisen.
Saatujen tulosten perusteella Fingridin epäsuorat päästöt olivat yhteensä 268 604 t CO2-ekv tarkasteluvuonna 2017. Siirrettyä energiayksikköä kohden määrä oli 3,92 g CO2-ekv/kWh. Tulokset olivat 18,5 % yhtiön vuoden 2017 vuosikertomuksessa arvioituja epäsuoria päästöjä suuremmat. Siirtohäviöt vastasivat noin 83 %:a kaikista lasketuista epäsuorista päästöistä. Toiseksi merkittävin päästölähde olivat verkon materiaalien ja komponenttien valmistus. Erityisesti teräksen ja alumiinin tuotanto vaikutti valmistusvaiheen hiilijalanjälkeen. Tutkimustulokset olivat pääosin linjassa tarkastellun tutkimuskirjallisuuden kanssa.
Yhtiön suurimmat päästövähennysmahdollisuudet ovat häviöiden pienentämisessä. Häviötasoon vaikuttaminen edellyttää kuitenkin verkon energiatehokkuuden lisäämistä uusien komponenttien ja vanhojen siirtolinjojen korjausrakentamisen muodossa. Fingridin keskeisiksi päästövähennystoimiksi häviöihin vaikuttamisen ohelle ehdotettiin kierrätysmateriaalien suosimista ja ympäristönäkökohtien aiempaa perusteellisempaa huomiointia yhtiön hankintamenettelyissä.