Julkisesti tuetun asuntotuotannon rakennuttamisen erityispiirteet

Abstract

Julkisesti tuettu asuntotuotanto on yksi keino asumisen kohtuuhintaisuuteen pääsemiseksi. Kohdeyritys mietti liiketoimintansa laajentamista julkisesti tuettujen asuntojen rakennuttamiseen, mutta heillä ei ollut tarvittavaa tietoa alaa rajaavasta lainsäädännöstä ja sen aiheuttamista reunaehdoista sekä niiden vaikutuksesta liiketoiminnan laajentamisen kannattavuuteen. Tutkimuksessa tutkitaan siis vastausta kysymykseen siitä, että miten uusi toimija pääsee julkisesti tuettujen asuntojen rakennuttajaksi ja mahdollistaako ala kannattavaa liiketoimintaa pitkällä tarkasteluajanjaksolla. Tutkimus kuvaa laajasti tähän liittyvän lainsäädännön historiaa, kehitystä ja nykytilaa, peilaten tätä lyhyesti tulevaisuuden lainsäädännön muutospaineisiin sekä sen mahdollisesti aiheuttamiin muutoksiin.

Julkisesti tuetun asuntotuotannon historia ulottuu 1940-luvulle saakka, jolloin lainsäädännölliset toimenpiteet käynnistettiin asuntopulasta kärsivän Suomen tilanteen helpottamiseksi. Nykyisin julkista tukea myönnetään erilaisina avustuksina ja korkotuki- tai takauslainoina vuokra- ja asumisoikeustaloille. Tukimuodoissa on huomioitu myös erilaiset erityisryhmät, kuten esimerkiksi nuoret, seniorit ja erilaiset kuntoutujat. Tuen saaminen tuo rakennettavat kohteet kuitenkin käyttö- ja luovutusrajoitusten piiriin, ja vuokran suuruus on säännelty. Tämä tutkimus rajautuu vuokrataloihin ja käsittelee tukimuotona tarkemmin lyhyttä korkotukimallia, koska siihen liittyvät rajoitusajat kestävät vain 10 vuotta, eikä se tuo mukanaan yleishyödyllisyyssäännösten soveltamista omistajayhteisöihin, joten se on kohdeyritykselle tarkoituksenmukaisin malli.

Julkisesti tuettujen asuntojen rakennuttamisella on mahdollisuus päästä pitkällä tarkasteluajanjaksolla kohtuulliseen tuottoon ja lyhyen korkotuen malli sopii myös markkinaehtoisesti toimivalle yritykselle. Koska kyseessä on valtion tuki, on veronmaksajien rahojen tarkoituksenmukaista kohdistua asumisen kustannusten alentamiseen, eikä yritysten tuloksen kasvattamiseen. Lyhyellä korkotukimallilla valtiolta ei nykyisellä korkotasolla ole saatavissa tukea, mutta valtio osallistuu lainariskin kantamiseen kuitenkin merkittävällä tavalla, mikä on hyödyllistä, mikäli korkotaso nousee. Pitkän aikavälin kannattavuus perustuu merkittäviltä osin pienempään lainariskiin, ja asuntojen arvonnousuun, joka jää rajoitusajan päätyttyä omistajan hyödyksi.