Korttelisuunnitelma Kyttälä 185
Moisala, Altti (2018)
Moisala, Altti
2018
Arkkitehtuuri
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201811082549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201811082549
Tiivistelmä
Tampereen kaupunki edellyttää keskustakorttelin tontin lisärakentamiseen tähtäävän asemakaavanmuutoksen yhteydessä korttelitason suunnitelman laatimista. Diplomityöni kuvaa Bruno Latourin toimijaverkkoteorian valossa lisärakentamisen suunnitteluun osallistuvia toimijoita ja analysoi niiden välisiä yhteyksiä sellaisena kuin ne näyttäytyivät laatiessani Kyttälän korttelin 185 korttelisuunnitelmaa. Tutkimuskysymykseni on: Millainen toimijaverkko on yhden asuinkorttelin lisärakentamisen suunnittelu?
Korttelisuunnitelma koostuu lyhyestä katsauksesta korttelin historiaan, nykytilanteen analyysista ja esityksestä lisärakentamisen toteuttamiseksi. Suunnitelmassa huomioitiin korttelin taloyhtiöiden ja kaupungin tavoitteet, erilaisten säädösten vaikutus ja toteutuksen taloudellinen kannattavuus. Suunnitelma lisärakentamiseksi koostuu nykyisten rakennusmassojen korotuksista ja pysäköinnin peittävästä pihakannesta ja asukkaiden viihtyvyyteen tähtäävistä toiminnoista sen päällä.
Suunnittelun analyysissa käytetyn Latourin toimijaverkkoteorian perusteella suunnitteluun vaikuttavat tekijät hahmotetaan verkkona toimijoita, aktantteja, jotka ovat yhteydessä toisiinsa ja itse myös erilaisten toimijoiden verkkoja. Suunnittelua ohjaavat osaltaan suunnittelupaikan rakennukset, lait ja asetukset, korttelin taloyhtiöt, Tampereen kaupunki ja suunnittelukohteen ihmiset.
Näiden aktantti‐verkkojen sisältä ja yhteyksistä tärkeiksi aktanteiksi nousivat väestönsuojavaatimus, asuinhuonetta ja pelastuskorkeutta koskevat asetukset, asuinhuoneiden ikkunoiden sijainti, tonttien rajat, voiton tavoittelu, osayleiskaavan vaatimukset, pysäköintinormi, taloyhtiöiden yhteistyöhalu tai sen puute, pyrkimys yhtenäisiin kulkuteihin sekä osakkaiden oikeudet ja kiinnostus rakentamiseen. Näistä useat vaikuttivat suunnitelmaan toimiessaan yhdessä muiden aktanttien kanssa.
Haastavimmaksi suunnittelun osa‐alueeksi osoittautui pihan ja erityisesti pysäköinnin järjestely, jonka eri vaihtoehtojen kustannusvaikutusta oli vaikea arvioida eri tekijöiden vaikuttaessa siihen ristiin. Latourin toimijaverkkoteoria soveltui hyvin toimijoiden identifioimiseen ja verkostojen kuvaukseen, mutta se ei anna välineitä niiden välisten suhteiden tarkempaan analyysiin.
Korttelisuunnitelma koostuu lyhyestä katsauksesta korttelin historiaan, nykytilanteen analyysista ja esityksestä lisärakentamisen toteuttamiseksi. Suunnitelmassa huomioitiin korttelin taloyhtiöiden ja kaupungin tavoitteet, erilaisten säädösten vaikutus ja toteutuksen taloudellinen kannattavuus. Suunnitelma lisärakentamiseksi koostuu nykyisten rakennusmassojen korotuksista ja pysäköinnin peittävästä pihakannesta ja asukkaiden viihtyvyyteen tähtäävistä toiminnoista sen päällä.
Suunnittelun analyysissa käytetyn Latourin toimijaverkkoteorian perusteella suunnitteluun vaikuttavat tekijät hahmotetaan verkkona toimijoita, aktantteja, jotka ovat yhteydessä toisiinsa ja itse myös erilaisten toimijoiden verkkoja. Suunnittelua ohjaavat osaltaan suunnittelupaikan rakennukset, lait ja asetukset, korttelin taloyhtiöt, Tampereen kaupunki ja suunnittelukohteen ihmiset.
Näiden aktantti‐verkkojen sisältä ja yhteyksistä tärkeiksi aktanteiksi nousivat väestönsuojavaatimus, asuinhuonetta ja pelastuskorkeutta koskevat asetukset, asuinhuoneiden ikkunoiden sijainti, tonttien rajat, voiton tavoittelu, osayleiskaavan vaatimukset, pysäköintinormi, taloyhtiöiden yhteistyöhalu tai sen puute, pyrkimys yhtenäisiin kulkuteihin sekä osakkaiden oikeudet ja kiinnostus rakentamiseen. Näistä useat vaikuttivat suunnitelmaan toimiessaan yhdessä muiden aktanttien kanssa.
Haastavimmaksi suunnittelun osa‐alueeksi osoittautui pihan ja erityisesti pysäköinnin järjestely, jonka eri vaihtoehtojen kustannusvaikutusta oli vaikea arvioida eri tekijöiden vaikuttaessa siihen ristiin. Latourin toimijaverkkoteoria soveltui hyvin toimijoiden identifioimiseen ja verkostojen kuvaukseen, mutta se ei anna välineitä niiden välisten suhteiden tarkempaan analyysiin.