Tietomallinnetun maastomittausaineiston integrointi pohjarakennussuunnitteluun
Heikkilä, Pekka (2018)
Heikkilä, Pekka
2018
Rakennustekniikka
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201810242473
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201810242473
Tiivistelmä
Inframallintaminen (ifrarakenteen tuotemallintaminen) on jo yleistä väylärakentamisessa ja yleistyy pohjarakentamisessa jatkuvasti. Tässä työssä tutkitaan inframallintamisen käyttöönottoa maanrakennusalan mittaus- ja rakennuskonsultin näkökulmasta. Työn tavoite on selvittää mitä vaatimuksia inframallipohjainen suunnittelu tuo konsultoivalle yritykselle ja miten mittaus- ja suunnittelutoimintaa pitäisi kehittää jatkossa.
Työ jakaantuu teoriaosuuteen ja kolmeen casetutkimukseen. Teoriaosuus esittelee inframallintamiselle oleellisia konsepteja, formaatteja ja ohjelmia sekä maastomittaukseen käytettyjä järjestelmiä. Kolme casetutkimusta käsittelevät maaperämalleja, maastomalleja ja pistepilviaineiston hyödyntämistä inframallintamisessa. Kussakin casetapauksessa tehdään yrityksen mittaus- ja suunnittelutoimeksianto uutta inframallipohjaista prosessia käyttäen. Koska alalla on vielä vähän vakiintuneita käytäntöjä inframallintamisen hyödyntämisestä, haasteita pyritään tunnistamaan sitä mukaan kun niihin törmätään ja niihin koitetaan löytää käyttökelpoiset ratkaisut. Samalla koitetaan tunnistaa ongelmat jotka vaativat jatkokehitystä konsulttitoimiston näkökulmasta.
Tutkimus osoittaa suunnittelukonsultin olevan vielä vaikeassa roolissa infrarakentamisen ollessa siirtymävaiheessa mallintamisen suhteen. Ilman tietomallipohjaisia lähtötietoja osasuunnittelussa ei saavuteta merkittävää tehoparannusta tietomallipohjaisilla menetelmillä. Asiakkaat haluavat vielä tuloksia hyvin erilaisissa muodoissa. Mallipohjainen suunnittelu tuo kuitenkin jo etua hyvin suurissa hankkeissa ja valmiuden toimia osana tulevaisuuden hankintaketjuja. Mallintava suunnittelu luo myös helpon pohjan koneohjausmallien luontiin. Inframallintamisen yleistyessä tulee yleisemmäksi että lähtötietoja on saatavilla mallipohjaisessa muodossa ja tilaajaosapuolet haluavat tulokset malleina. Maastomittaajia pitäisi kouluttaa kirjaamaan mittauksensa oikein mallien luonnin helpottamiseksi. Tietomalliohjelmissa on korkea oppimiskynnys. Suunnittelua pitäisi tehdä määrätietoisesti ja hyvän dokumentoinnin ohjaamana työtapojen vakiinnuttamiseksi.
Työ jakaantuu teoriaosuuteen ja kolmeen casetutkimukseen. Teoriaosuus esittelee inframallintamiselle oleellisia konsepteja, formaatteja ja ohjelmia sekä maastomittaukseen käytettyjä järjestelmiä. Kolme casetutkimusta käsittelevät maaperämalleja, maastomalleja ja pistepilviaineiston hyödyntämistä inframallintamisessa. Kussakin casetapauksessa tehdään yrityksen mittaus- ja suunnittelutoimeksianto uutta inframallipohjaista prosessia käyttäen. Koska alalla on vielä vähän vakiintuneita käytäntöjä inframallintamisen hyödyntämisestä, haasteita pyritään tunnistamaan sitä mukaan kun niihin törmätään ja niihin koitetaan löytää käyttökelpoiset ratkaisut. Samalla koitetaan tunnistaa ongelmat jotka vaativat jatkokehitystä konsulttitoimiston näkökulmasta.
Tutkimus osoittaa suunnittelukonsultin olevan vielä vaikeassa roolissa infrarakentamisen ollessa siirtymävaiheessa mallintamisen suhteen. Ilman tietomallipohjaisia lähtötietoja osasuunnittelussa ei saavuteta merkittävää tehoparannusta tietomallipohjaisilla menetelmillä. Asiakkaat haluavat vielä tuloksia hyvin erilaisissa muodoissa. Mallipohjainen suunnittelu tuo kuitenkin jo etua hyvin suurissa hankkeissa ja valmiuden toimia osana tulevaisuuden hankintaketjuja. Mallintava suunnittelu luo myös helpon pohjan koneohjausmallien luontiin. Inframallintamisen yleistyessä tulee yleisemmäksi että lähtötietoja on saatavilla mallipohjaisessa muodossa ja tilaajaosapuolet haluavat tulokset malleina. Maastomittaajia pitäisi kouluttaa kirjaamaan mittauksensa oikein mallien luonnin helpottamiseksi. Tietomalliohjelmissa on korkea oppimiskynnys. Suunnittelua pitäisi tehdä määrätietoisesti ja hyvän dokumentoinnin ohjaamana työtapojen vakiinnuttamiseksi.