Etelä-Suomen hajautetun logistiikkajärjestelmän visio 2030
Turunen, Aapeli (2018)
Turunen, Aapeli
2018
Tietojohtaminen
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-10-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201810032369
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201810032369
Tiivistelmä
Viime vuosina kaupan ja teollisuuden liikevaihtoon suhteessa olevat logistiikkakustannukset ja tavarakuljetuksista aiheutuvat CO2-päästömäärät ovat kasvaneet, vaikka niitä on pyritty vähentämään. Työn tavoitteena oli selvittää Etelä-Suomen logistiikkajärjestelmän toimintaympäristön muutosta ja vision toteutumismahdollisuuksia. Muutoksen arviointia varten laadittiin Etelä-Suomen logistiikkajärjestelmän toimintaympäristön kuvaus ja tunnistettiin sen muutosta ilmaisevia indikaattoreita. Vaikutusarviot toteutettiin asiantuntija-arvioina, joita varten kerättiin tietoa kirjallisuudesta, asiantuntijahaastatteluista ja alueellisista työpajoista. Haastatteluista ja työpajoista kerättyjä tietoja analysoitiin kategorisoimalla ja tiivistämällä.
Vaikutusarvioiden perusteella kaupan ja teollisuuden liikevaihtoon suhteessa olevat logistiikkakustannukset kasvavat hieman vuoteen 2030 mennessä, mutta pysyvät käytännössä nykytasolla. Logistiikkakustannusten muutosta hillitsi muutostekijöiden keskenään vastakkaiset vaikutukset. Tie- ja rautatiekuljetusten CO2-päästömäärien arvioitiin alenevan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Päästömäärien alenemisen arvioitiin aiheutuvan pääosin tiukentuvasta sääntelystä, jolla voidaan vaikuttaa ajoneuvojen kehitykseen, uusiutuvan energian osuuteen polttoaineissa ja polttoaineiden väliseen kilpailuasemaan.
Visiossa asetetuista päämääristä kahden arvioitiin toteutuvan ja kahden jäävän toteutumatta. Toteutuviksi päämääriksi arvioitiin CO2-päästövähennyksiin ja aluetyyppien 2 sekä 3 alueilla olevien yritysten toimintaedellytyksiin liittyvät päämäärät. Ilman toimenpiteitä toteutumatta jääviksi päämääriksi arvioitiin logistiikkakustannusten vähentäminen suhteessa kaupan ja teollisuuden liikevaihtoon sekä Etelä-Suomen kansainvälisen aseman parantamiseen liittyvät tavoitteet.
Logistiikkajärjestelmän toimintaympäristön keskeisimmiksi muutoksiksi arvioitiin verkkokaupan ja paluulogistiikan määrän kasvu sekä alustatalouden edistyminen. Verkkokaupan kuljetukset tulevat kasvattamaan kaupunkijakelun määrää, pienentämään kuljetuserien kokoja ja hajauttamaan kuljetusten toimitusosoitteet. Paluulogistiikka lisää kuljetusmääriä ja mahdollistaa tyhjänä ajon vähentämisen, mikäli paluukuljetuksia saadaan yhdisteltyä muihin kuljetuksiin. Yhdistelyn mahdollisuudet paranevat, mikäli materiaalikeräyksen terminaaleja ja varastoja sijoitetaan samoille alueille kuin muitakin terminaaleja ja varastoja. Alustatalouden edistymisen ajurina on aluetyyppien 2 ja 3 alueiden toimintaedellytysten säilyttäminen. Väestön keskittyessä suuriin kaupunkeihin muiden alueiden tavarakuljetusvirrat ohenevat ja vaativat yritysten välisen yhteistyön kehittämistä.
Vaikutusarvioiden perusteella kaupan ja teollisuuden liikevaihtoon suhteessa olevat logistiikkakustannukset kasvavat hieman vuoteen 2030 mennessä, mutta pysyvät käytännössä nykytasolla. Logistiikkakustannusten muutosta hillitsi muutostekijöiden keskenään vastakkaiset vaikutukset. Tie- ja rautatiekuljetusten CO2-päästömäärien arvioitiin alenevan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Päästömäärien alenemisen arvioitiin aiheutuvan pääosin tiukentuvasta sääntelystä, jolla voidaan vaikuttaa ajoneuvojen kehitykseen, uusiutuvan energian osuuteen polttoaineissa ja polttoaineiden väliseen kilpailuasemaan.
Visiossa asetetuista päämääristä kahden arvioitiin toteutuvan ja kahden jäävän toteutumatta. Toteutuviksi päämääriksi arvioitiin CO2-päästövähennyksiin ja aluetyyppien 2 sekä 3 alueilla olevien yritysten toimintaedellytyksiin liittyvät päämäärät. Ilman toimenpiteitä toteutumatta jääviksi päämääriksi arvioitiin logistiikkakustannusten vähentäminen suhteessa kaupan ja teollisuuden liikevaihtoon sekä Etelä-Suomen kansainvälisen aseman parantamiseen liittyvät tavoitteet.
Logistiikkajärjestelmän toimintaympäristön keskeisimmiksi muutoksiksi arvioitiin verkkokaupan ja paluulogistiikan määrän kasvu sekä alustatalouden edistyminen. Verkkokaupan kuljetukset tulevat kasvattamaan kaupunkijakelun määrää, pienentämään kuljetuserien kokoja ja hajauttamaan kuljetusten toimitusosoitteet. Paluulogistiikka lisää kuljetusmääriä ja mahdollistaa tyhjänä ajon vähentämisen, mikäli paluukuljetuksia saadaan yhdisteltyä muihin kuljetuksiin. Yhdistelyn mahdollisuudet paranevat, mikäli materiaalikeräyksen terminaaleja ja varastoja sijoitetaan samoille alueille kuin muitakin terminaaleja ja varastoja. Alustatalouden edistymisen ajurina on aluetyyppien 2 ja 3 alueiden toimintaedellytysten säilyttäminen. Väestön keskittyessä suuriin kaupunkeihin muiden alueiden tavarakuljetusvirrat ohenevat ja vaativat yritysten välisen yhteistyön kehittämistä.