Vuotojen ja sammutusjätevesien hallinta jalostamoalueilla
Kulmala, Laura (2018)
Kulmala, Laura
2018
Ympäristö- ja energiatekniikka
Teknis-luonnontieteellinen tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-09-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201808212191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201808212191
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia vuotojen ja sammutusjätevesien hallintaa öljynjalostamoilla. Työ on tehty Neste Oyj:lle ja tarkastelussa keskitytään yrityksen Suomen tuotantolaitoksiin. Viemäröinnillä voidaan vaikuttaa esimerkiksi lammikkopaloista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen estämiseen. Tehokkaaseen viemärijärjestelmään kuuluu vuodon leviämistä rajoittavat ja ohjaavat rakenteet, joilla voidaan vähentää lammikoiden muodostumista ja siten pienentää paloturvallisuusriskiä. Viemärijärjestelmän tulisi mahdollistaa sammutusjäteveden talteenotto tai käsittely siten, ettei vesi aiheuta vahinkoa jätevedenpuhdistamon toiminnalle tai ympäristölle.
Työn teoriaksi koostettiin lähtötietoja alan parhaita käytäntöjä käsittelevästä kirjallisuudesta, standardeista ja selvityksistä. Tutkimusosa alkaa vuotojen hallinnan tarkastelusta johtamisen ja riskienhallinnan näkökulmasta. Aihetta lähestyttiin haastattelujen avulla ja yhtiön ohjeisiin ja toimintatapoihin tutustumalla. Tarkemman tarkastelun kohteiksi valittiin Naantalin ISBL-alue sekä Porvoon alkylointiyksikkö, joihin perehdyttiin havainnoimalla, haastatteluin ja teknisen dokumentaation perusteella. Tutkimuksessa selvitettiin, miten Naantalissa nykyinen viemärijärjestelmä toimii sammutusjätevesien ja vuotojen käsittelyssä. Alkyloinnissa vastaavasti selvitettiin fluorivetyhappopitoisen sammutusjäteveden viemäröinnin nykyiset reitit ja rajoitteet sekä mahdolliset jätevesien talteenottokeinot.
Tuloksina löydettiin, että viemärijärjestelmiin on ajan saatossa kiinnitetty suhteellisen vähän huomiota siitä huolimatta, että ne ovat merkittävä tekijä suuronnettomuuksien leviämisen estäjinä. Viemärijärjestelmä jää tällä hetkellä prosessi- ja ympäristöturvallisuuden hallinnan ja niiden riskienarviointien välimaastoon, eikä sitä tarkastella kokonaisuutena millään riskienarvioinnin menetelmällä. Sekä Naantalissa että alkyloinnissa maanpäälliset rakenteet ovat riittämättömiä ja viemäriverkossa on myös pullonkauloja. Naantalin prosessialue vaatii kontaminoituneen nesteen pidättävän päällystyksen ja viemärijärjestelmän piiriin kuuluvat maastolaatoitukset tulisi kunnostaa. Sammutusjätevesien talteenottojärjestelmän toteutukseen on useita eri vaihtoehtoja, joista varteenotettavimpia ovat säiliö ja meren rantaan rakennettava laguuni. Alkyloinnissa alueen viemäreiden kapasiteetti tulee tutkia tarkemmin ja lisätä kapasiteettia tarvittaessa viemärikanaalein. Mahdollisesti fluorivetyhappopitoisten sammutusjätevesien talteenotto todettiin haastavaksi, mutta vaihtoehtoja ovat esimerkiksi etäämmälle sijoitettava talteenottoallas tai säiliö.
Työn teoriaksi koostettiin lähtötietoja alan parhaita käytäntöjä käsittelevästä kirjallisuudesta, standardeista ja selvityksistä. Tutkimusosa alkaa vuotojen hallinnan tarkastelusta johtamisen ja riskienhallinnan näkökulmasta. Aihetta lähestyttiin haastattelujen avulla ja yhtiön ohjeisiin ja toimintatapoihin tutustumalla. Tarkemman tarkastelun kohteiksi valittiin Naantalin ISBL-alue sekä Porvoon alkylointiyksikkö, joihin perehdyttiin havainnoimalla, haastatteluin ja teknisen dokumentaation perusteella. Tutkimuksessa selvitettiin, miten Naantalissa nykyinen viemärijärjestelmä toimii sammutusjätevesien ja vuotojen käsittelyssä. Alkyloinnissa vastaavasti selvitettiin fluorivetyhappopitoisen sammutusjäteveden viemäröinnin nykyiset reitit ja rajoitteet sekä mahdolliset jätevesien talteenottokeinot.
Tuloksina löydettiin, että viemärijärjestelmiin on ajan saatossa kiinnitetty suhteellisen vähän huomiota siitä huolimatta, että ne ovat merkittävä tekijä suuronnettomuuksien leviämisen estäjinä. Viemärijärjestelmä jää tällä hetkellä prosessi- ja ympäristöturvallisuuden hallinnan ja niiden riskienarviointien välimaastoon, eikä sitä tarkastella kokonaisuutena millään riskienarvioinnin menetelmällä. Sekä Naantalissa että alkyloinnissa maanpäälliset rakenteet ovat riittämättömiä ja viemäriverkossa on myös pullonkauloja. Naantalin prosessialue vaatii kontaminoituneen nesteen pidättävän päällystyksen ja viemärijärjestelmän piiriin kuuluvat maastolaatoitukset tulisi kunnostaa. Sammutusjätevesien talteenottojärjestelmän toteutukseen on useita eri vaihtoehtoja, joista varteenotettavimpia ovat säiliö ja meren rantaan rakennettava laguuni. Alkyloinnissa alueen viemäreiden kapasiteetti tulee tutkia tarkemmin ja lisätä kapasiteettia tarvittaessa viemärikanaalein. Mahdollisesti fluorivetyhappopitoisten sammutusjätevesien talteenotto todettiin haastavaksi, mutta vaihtoehtoja ovat esimerkiksi etäämmälle sijoitettava talteenottoallas tai säiliö.