Arkkitehdin tietomallin hyödynnettävyys ja vakiointi arkkitehdin näkökulmasta
Reima, Ville (2018)
2018
Arkkitehtuuri
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-09-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201808142129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201808142129
Tiivistelmä
Rakennusteollisuuden digitalisaation on luvattu parantavan tuottavuutta, kasvattavan toimialaa ja vähentävän työ- ja materiaaliperusteista hukkaa. Digitalisaation keinoja näiden suuntausten toteutumiseksi ovat mm. tietojärjestelmien parempi yhteensopivuus, koneluettavuus ja prosessien automatisointi. Arkkitehdin tietomallin sisältöä ei ole kansallisella tasolla määritelty tarkasti.
Arkkitehtimallit ovat sisällöltään vaihtelevia, mikä vaikeuttaa niiden automaattista käyttöä mm. määrälaskennassa, simulaatioissa ja kiinteistön ylläpidossa. Tällä hetkellä mallien sisällön määrittelyä toteutetaan erilaisilla organisaatio- ja hankekohtaisilla tietomalliohjeilla. Kirjallisuus esittää vakioinnin ja tietomallien koneluettavuuden poistavan hankkeessa tehtävää hukkatyötä ja vähentävän suunnittelu- ja rakentamisaikaisia virheitä. Tietomalli on arkkitehdille tietomallihankkeessa keskeinen suunnittelun työkalu, mutta sen sisällön määrittelyn vaikutuksia arkkitehdin työnkuvaan ei ole tutkittu.
Tutkimuksessa kartoitettiin arkkitehtimallin tietosisällön vakioinnin vaikutuksia arkkitehdin työhön. Kyselytutkimuksella tutkittiin arkkitehtien työnkuvaa tietomallihankkeessa, suunnitteluprojektin kuormittavia vaiheita, tietomallihankkeen haasteita ja ongelmakohtia sekä työssä käytettäviä yleisiä ja sisäisiä ohjeistuksia ja niiden sisältöä. Kyselytutkimus kohdistettiin suurimpiin kotimaisiin tietomallinnusta hyödyntäviin arkkitehtitoimistoihin. Kyselyn tuloksia verrattiin kirjallisuudessa aikaisemmin saatuihin tuloksiin.
Kyselytutkimuksessa todettiin, että varsinaisen suunnittelutyön ulkopuolelta eniten arkkitehdin aikaa menee dokumenttien toistuvaan tuottamiseen sekä tietomallin ylläpitoon ja sen oikeellisuuden tarkistamiseen. Varsinainen tietosisällön tuottaminen tai sen lisääminen malliin ei lisää juurikaan arkkitehdin työn määrää. Nykyisten tietomalliohjeistusten seuraamisen arvioitiin senkin vaikuttavan hyvin vähän työn määrään. Tietosisällön vakiointi voi välillisesti helpottaa mallin ylläpitoon liittyvien tarkistusten tekemistä, muttei poista niiden tekemisen tarvetta. Menetelmien liian tarkan vakioinnin pelättiin lisäävän työtä ja rajoittavan suunnittelua. Vakioinnin tulisi olla tarkoituksenmukaista ja keskittyä mallin hyödyntämisen kannalta välttämättömän tietosisällön määrittelyyn. Vakioinnin vaatimukset tulisi ottaa huomioon suunnittelusopimuksia laadittaessa
Arkkitehtimallit ovat sisällöltään vaihtelevia, mikä vaikeuttaa niiden automaattista käyttöä mm. määrälaskennassa, simulaatioissa ja kiinteistön ylläpidossa. Tällä hetkellä mallien sisällön määrittelyä toteutetaan erilaisilla organisaatio- ja hankekohtaisilla tietomalliohjeilla. Kirjallisuus esittää vakioinnin ja tietomallien koneluettavuuden poistavan hankkeessa tehtävää hukkatyötä ja vähentävän suunnittelu- ja rakentamisaikaisia virheitä. Tietomalli on arkkitehdille tietomallihankkeessa keskeinen suunnittelun työkalu, mutta sen sisällön määrittelyn vaikutuksia arkkitehdin työnkuvaan ei ole tutkittu.
Tutkimuksessa kartoitettiin arkkitehtimallin tietosisällön vakioinnin vaikutuksia arkkitehdin työhön. Kyselytutkimuksella tutkittiin arkkitehtien työnkuvaa tietomallihankkeessa, suunnitteluprojektin kuormittavia vaiheita, tietomallihankkeen haasteita ja ongelmakohtia sekä työssä käytettäviä yleisiä ja sisäisiä ohjeistuksia ja niiden sisältöä. Kyselytutkimus kohdistettiin suurimpiin kotimaisiin tietomallinnusta hyödyntäviin arkkitehtitoimistoihin. Kyselyn tuloksia verrattiin kirjallisuudessa aikaisemmin saatuihin tuloksiin.
Kyselytutkimuksessa todettiin, että varsinaisen suunnittelutyön ulkopuolelta eniten arkkitehdin aikaa menee dokumenttien toistuvaan tuottamiseen sekä tietomallin ylläpitoon ja sen oikeellisuuden tarkistamiseen. Varsinainen tietosisällön tuottaminen tai sen lisääminen malliin ei lisää juurikaan arkkitehdin työn määrää. Nykyisten tietomalliohjeistusten seuraamisen arvioitiin senkin vaikuttavan hyvin vähän työn määrään. Tietosisällön vakiointi voi välillisesti helpottaa mallin ylläpitoon liittyvien tarkistusten tekemistä, muttei poista niiden tekemisen tarvetta. Menetelmien liian tarkan vakioinnin pelättiin lisäävän työtä ja rajoittavan suunnittelua. Vakioinnin tulisi olla tarkoituksenmukaista ja keskittyä mallin hyödyntämisen kannalta välttämättömän tietosisällön määrittelyyn. Vakioinnin vaatimukset tulisi ottaa huomioon suunnittelusopimuksia laadittaessa