Painesuhteiden hallinta ilmatiiviydeltään parannetuissa palvelurakennuksissa
Lahtinen, Ella (2018)
2018
Rakennustekniikka
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-09-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201808142120
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201808142120
Tiivistelmä
Tämän diplomityön tavoitteena oli luoda toimintamalli, jolla ilmatiiviydeltään parannetun (ts. tiivistyskorjatun) rakennuksen painesuhteet saadaan hallintaan siten, että rakenteiden yli vaikuttavat paine-erot saadaan tavoitetasolle ja hyvä sisäilman laatu toteutuu. Lisäksi selvitettiin ilmatiiviydeltään parannettuun rakennukseen syntyvään paine-eroon vaikuttavat seikat.
Tutkimuksessa käsiteltiin kolmea koekohdetta, joissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä sekä ilmatiiviyden parannuskorjaukset tehtynä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin paine-eromittausta rakennuksen vaipan yli. Paine-eromittauksia tehtiin kohteesta riippuen 6-9 kappaletta kerralla. Dokumenteista selvitettiin kohteiden rakenteisiin tehdyt korjaustoimenpiteet, korjausten laadunvarmistus- ja jälkiseurantatoimenpiteet sekä ilmanvaihtojärjestelmään kohdistuneet toimenpiteet.
Tehtyjen mittausten perusteella saatiin selville, että erittäin tiiviin rakennuksen painesuhteet on mahdollista hallita hyvin ja ulkovaipan yli vaikuttavat paine-erot on mahdollista pitää niin hyvin hallinnassa, että paine-ero ei ylitä tavoitetasoksi asetettua 5 Pascalia. Tavoitetaso on Ympäristöministeriön sisäilmaa ja ilmanvaihtoa käsittelevän uuden asetuksen ohjeeksi luodun FINVAC:n ohjeen mukainen. Rakennusten käyttöaikana kaikkien koekohteiden paine-erojen havaittiin pysyvän hyvin tavoitetasolla.
Diplomityön tuloksena luotiin toimintamalli, jossa esitellään korjaushankkeen eri vaiheissa suoritettavat toimenpiteet, jotka vaikuttavat ilmatiiviydeltään parannetun rakennuksen painesuhteisiin. Suurimmat muutokset nykyisiin toimintatapoihin verrattuna ovat rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän perussäädön jälkeinen hienosäätö vaipan yli vaikuttavia paine-eroja tarkkailemalla, ja käyttäjien sekä huoltohenkilökunnan perehdyttäminen sisäilman olosuhteisiin vaikuttavien järjestelmien käyttöön luovutusvaiheessa.
Tutkimuksessa tehtiin myös mielenkiintoisia tutkimuskysymysten ulkopuolisia havaintoja, sillä paine-eromittauksissa saatiin viitteitä, että ulkolämpötilan muutos korreloisi melko suoraan rakennuksen vaipan yli vaikuttavaan paine-eroon. Lisäksi havaittiin, että rakennuksen sisäinen tiiviys on merkittävä osa paine-erojen hallintaa rakennuksen sisällä, joten rakennuksen sisäiset ilmavuotoreitit on otettava nykyistä laajemmin huomioon rakennuksen ilmatiiviyttä käsittelevissä tutkimusselostuksissa.
Tutkimuksessa käsiteltiin kolmea koekohdetta, joissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä sekä ilmatiiviyden parannuskorjaukset tehtynä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin paine-eromittausta rakennuksen vaipan yli. Paine-eromittauksia tehtiin kohteesta riippuen 6-9 kappaletta kerralla. Dokumenteista selvitettiin kohteiden rakenteisiin tehdyt korjaustoimenpiteet, korjausten laadunvarmistus- ja jälkiseurantatoimenpiteet sekä ilmanvaihtojärjestelmään kohdistuneet toimenpiteet.
Tehtyjen mittausten perusteella saatiin selville, että erittäin tiiviin rakennuksen painesuhteet on mahdollista hallita hyvin ja ulkovaipan yli vaikuttavat paine-erot on mahdollista pitää niin hyvin hallinnassa, että paine-ero ei ylitä tavoitetasoksi asetettua 5 Pascalia. Tavoitetaso on Ympäristöministeriön sisäilmaa ja ilmanvaihtoa käsittelevän uuden asetuksen ohjeeksi luodun FINVAC:n ohjeen mukainen. Rakennusten käyttöaikana kaikkien koekohteiden paine-erojen havaittiin pysyvän hyvin tavoitetasolla.
Diplomityön tuloksena luotiin toimintamalli, jossa esitellään korjaushankkeen eri vaiheissa suoritettavat toimenpiteet, jotka vaikuttavat ilmatiiviydeltään parannetun rakennuksen painesuhteisiin. Suurimmat muutokset nykyisiin toimintatapoihin verrattuna ovat rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän perussäädön jälkeinen hienosäätö vaipan yli vaikuttavia paine-eroja tarkkailemalla, ja käyttäjien sekä huoltohenkilökunnan perehdyttäminen sisäilman olosuhteisiin vaikuttavien järjestelmien käyttöön luovutusvaiheessa.
Tutkimuksessa tehtiin myös mielenkiintoisia tutkimuskysymysten ulkopuolisia havaintoja, sillä paine-eromittauksissa saatiin viitteitä, että ulkolämpötilan muutos korreloisi melko suoraan rakennuksen vaipan yli vaikuttavaan paine-eroon. Lisäksi havaittiin, että rakennuksen sisäinen tiiviys on merkittävä osa paine-erojen hallintaa rakennuksen sisällä, joten rakennuksen sisäiset ilmavuotoreitit on otettava nykyistä laajemmin huomioon rakennuksen ilmatiiviyttä käsittelevissä tutkimusselostuksissa.