Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Ligniinin biologiset jatkojalostusmahdollisuudet sellutehtaissa ja biojalostamoissa

Kosonen, Paula (2018)

 
Avaa tiedosto
Kosonen.pdf (765.9Kt)
Lataukset: 



Kosonen, Paula
2018

Biotekniikka
Teknis-luonnontieteellinen tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-08-15
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201806081933
Tiivistelmä
Ligniini on lignoselluloosasta saatava runsaasti aromaattisia hiiliryhmiä sisältävä orgaaninen yhdiste, josta voidaan tulevaisuudessa tuottaa esimerkiksi biopohjaisia kemikaaleja. Perinteisesti lignoselluloosaa jalostetaan sellu- ja paperitehtaissa, joissa siitä hyödynnetään kuitenkin vain selluloosa ja hemiselluloosa. Ligniini sen sijaan on tyypillisesti poltettu energianlähteeksi, jolloin siitä saatava arvo on ollut alhainen. Suurin este tehokkaille ja enemmän arvoa tuottaville ligniinin jalostusprosesseille on ligniinin rakenteellinen heterogeenisuus, joka vaikeuttaa ligniinin jalostamista halutuiksi lopputuotteiksi.

Ligniinin heterogeenisuudesta johtuvia rajoitteita voidaan välttää biologisilla jalostusmenetelmillä. Biologista jalostusta voidaan tehdä bakteerien ja sienten avulla hyödyntämällä niiden aineenvaihduntareittejä tai entsymaattisesti in vitro käyttämällä mikro-organismien tuottamia ligniiniä muokkaavia entsyymejä elävien organismien ulkopuolella. Bakteereista esimerkiksi Rhodococcus-, Pseudomonas- ja Streptomyces-suvut ovat tutkimuksissa osoittautuneet potentiaalisiksi ligniininjalostajiksi. Sienistä teollisesti mielenkiintoisia lajeja ovat esimerkiksi valkolahottajasieni Pleurotus ostreatus ja ruskealahottajasienet Postia placenta ja Gloeohyllum trabeum.

Biologisilla menetelmillä jalostetusta ligniinistä saadaan lopputuotteina vanilliinia tai raaka-aineita nylonin, pehmittimien ja voiteluaineiden tai aminohappojen, alkoholien, terpenoidien ja laktaatin tuottamiseen. Perinteisiin öljypohjaisiin tuotteisiin verrattuna ligniinistä jalostetut lopputuotteet ovat taloudellisesti kannattavampia ja ympäristöystävällisempiä, joten niille olisi kysyntää, kunhan tuotantoprosesseista saataisiin riittävän tehokkaita.

Ligniinin biologisten jalostusmenetelmien suurin rajoite on prosessien alhaiset saannot. Prosesseja voidaan tehostaa yhdistelemällä bakteerien ja sienten avulla tapahtuvaa ligniinin jalostusta, mutta todennäköisesti biologiset jalostusmenetelmät eivät ole yksinään riittävän tehokkaita. Siksi kannattavinta on yhdistellä sekä biologisia, fysikaalisia että kemiallisia ligniinin jalostusmenetelmiä.
Kokoelmat
  • Kandidaatintutkielmat [9898]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste