Teknologisen singulariteetin ennusteen kirjallisuusarviointeja

Abstract

Ray Kurzweilin kirjassa The Singularity is Near: when humans transcend biology esitetään teknologisen singulariteetin toteutumisesta ennustus, joka on herättänyt runsasta keskustelua. Työn tarkoituksena on tehdä kirjallisuustutkimus, jossa esitellään kirjallisuusarviointeja tälle ennustukselle. Teknologiselle singulariteetille työssä on valittu suppea määritelmä, jota myös käytetään rajauksena työssä. Teknologinen singulariteetti on hetki, jolloin tekoäly on kehittynyt siihen pisteeseen, että sen älykkyys ylittää yhden ihmisen älykkyyden. Tämän jälkeen se pystyy analysoimaan koodin, jolla se on itse toteutettu ja luomaan itsestään paremman version ja se taas paremman version. Tämä aiheuttaa totaalisen muutoksen ihmiskunnan kehityksessä, jossa mitkään vanhat säännöt eivät enää pidä paikkansa ja tätä kehitystä ei voi enää pysäyttää, eikä voida palata tilanteeseen ennen sitä. Teknologisen singulariteetin toteutumiselle Kurzweilin kirjassa annetaan kaksi reunaehtoa, joiden täytyy toteutua ennustettuun aikaan mennessä. Ensimmäinen reunaehto on, että tietokoneiden nopeuden ja muistikapasiteetin kasvun on jatkuttava nykyisellä eksponentiaalisella kasvukäyrällä. Toinen reunaehto on, että ihmisaivojen tutkimus saavuttaa tason, jolla ihmisaivot voidaan mallintaa kokonaan simuloitavaksi tietokoneelle. Näiden lisäksi tarkastellaan ennustetun tapahtumahetken laskemista. Kurzweilin kirjan ennustukset vaikuttavat liian optimistisilta. Liian monia epävarmuustekijöitä on jätetty huomioimatta. Teknologisen singulariteetin toteutuminen vaikuttaa kirjallisuustutkimuksen perusteella hyvin mahdolliselta, mutta saatamme joutua odottamaan sen toteutumista hieman pidempään. Kurzweilin ennustama toteutumisvuosi 2045 vaikuttaa olevan liian aikaisin.