Vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen sairaalassa
Ujula, Tatu (2018)
2018
Tuotantotalous
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201805221747
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201805221747
Tiivistelmä
Tässä työssä tunnistettiin sairaalassa olevat työturvallisuuslain mukaiset keskeiset vaara- ja haittatekijät. Työturvallisuuslain tarkoituksena on lain määritelmän mukaan parantaa työympäristöä sekä työntekijöiden työolosuhteita sekä samalla ehkäistä ammattitauteja, työtapaturmia ja muita työstä aiheutuvia fyysisiä ja psyykkisiä haittoja.
Tämän työn tutkimuskysymyksenä oli selvittää, mitä työturvallisuuslain vaara- ja haittatekijöitä sosiaali- ja terveysalan työntekijöihin kohdistuu sekä miten näitä vaara- ja haittatekijöitä parhaiten pystyttään vähentämään. Tutkimuskysymystä lähdettiin selvittämään kolmen eri osatehtävän avulla. Dokumenttianalyysissä käytiin läpi jo tehdyt vaara- ja haittakartoitukset organisaation asiakirjojen perusteella kahdelta eri toimialueella. Yhteensä näissä kartoituksissa oli lähes 3000 sairaalan työntekijää eri ammattialoilta. Tietokantojen analyysissä perehdyttiin tapaturmavakuutuskeskuksen eli TVK:n dokumentteihin siitä millaisia vaara- ja haittatekijöitä suomalaisille työntekijöille on sattunut sosiaali- ja terveysalalla. Haastatteluissa keskityttiin Tampereen yliopistollisen sairaalan työntekijöiden ja turvallisuuden asiantuntijoiden näkökulman selvittämiseen. Haastatteluilla erityinen mielenkiinnon kohde oli erojen ja yhtäläisyyksien löytäminen dokumenttianalyysin ja tietokantojen analyysin kanssa.
Osatehtävien tuloksena saatiin monipuolinen käsitys niistä vaaroista, joita sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä uhkaa. Tuloksissa korostuivat yhtä lailla fyysiset kuin psyykkiset tekijät, vaikka kokonaisuutena psykososiaalisten riskien määrittäminen koettiinkin vaikeammaksi tehtäväksi. Tästä syystä erityisesti dokumenttianalyysissa psyykkiset tekijät jäivät turhan vähäiselle huomiolle. Kokonaisuutena väkivallan uhka oli keskeinen sairaalassa ollut tapaturmatyyppi, toinen suuri uhka oli työmatkaliikenne ja työtehtäviin liittyvä liikkuminen. Nostot ja työn riittämätön tauotus olivat myös osalle työntekijöistä merkittäviä kuormittavia tekijöitä.
Tämän työn tutkimuskysymyksenä oli selvittää, mitä työturvallisuuslain vaara- ja haittatekijöitä sosiaali- ja terveysalan työntekijöihin kohdistuu sekä miten näitä vaara- ja haittatekijöitä parhaiten pystyttään vähentämään. Tutkimuskysymystä lähdettiin selvittämään kolmen eri osatehtävän avulla. Dokumenttianalyysissä käytiin läpi jo tehdyt vaara- ja haittakartoitukset organisaation asiakirjojen perusteella kahdelta eri toimialueella. Yhteensä näissä kartoituksissa oli lähes 3000 sairaalan työntekijää eri ammattialoilta. Tietokantojen analyysissä perehdyttiin tapaturmavakuutuskeskuksen eli TVK:n dokumentteihin siitä millaisia vaara- ja haittatekijöitä suomalaisille työntekijöille on sattunut sosiaali- ja terveysalalla. Haastatteluissa keskityttiin Tampereen yliopistollisen sairaalan työntekijöiden ja turvallisuuden asiantuntijoiden näkökulman selvittämiseen. Haastatteluilla erityinen mielenkiinnon kohde oli erojen ja yhtäläisyyksien löytäminen dokumenttianalyysin ja tietokantojen analyysin kanssa.
Osatehtävien tuloksena saatiin monipuolinen käsitys niistä vaaroista, joita sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä uhkaa. Tuloksissa korostuivat yhtä lailla fyysiset kuin psyykkiset tekijät, vaikka kokonaisuutena psykososiaalisten riskien määrittäminen koettiinkin vaikeammaksi tehtäväksi. Tästä syystä erityisesti dokumenttianalyysissa psyykkiset tekijät jäivät turhan vähäiselle huomiolle. Kokonaisuutena väkivallan uhka oli keskeinen sairaalassa ollut tapaturmatyyppi, toinen suuri uhka oli työmatkaliikenne ja työtehtäviin liittyvä liikkuminen. Nostot ja työn riittämätön tauotus olivat myös osalle työntekijöistä merkittäviä kuormittavia tekijöitä.