Massa- ja määräperusteisen raportointijärjestelmän kehittäminen projektiorganisaatiossa
Autio, Dora (2018)
Autio, Dora
2018
Johtaminen ja tietotekniikka (Pori)
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201805221740
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201805221740
Tiivistelmä
Teknologia-alan kohdeyrityksessä haluttiin kehittää organisaation projektiorganisaatioiden raportointia luomalla massa- ja määräperusteinen raportointijärjestelmä. Raportointijärjestelmän luomisen alustaksi tutkimus pyrkii selvittämään, miten massa- ja määrätietoa tulisi raportoida projektityöskentelyssä. Tutkimusongelma on, millainen raportointi tukee projektia sen tavoitteiden saavuttamisessa ja miten sellainen raportointijärjestelmä rakennetaan. Varsinaisen raportoinnin lisäksi haluttiin tutustua projektin laadunseurantaan mittareiden avulla. Kannustimena mukana kehityksessä oleville sidosryhmien jäsenille on tieto siitä, että organisaation raportoinnin kehittäminen luo pohjan oikea-aikaiselle päätöksenteolle sekä luotettavalle projektin materiaalin massa- ja määrä- perusteiselle tarkastelulle.
Tutkimuksen rakenne koostuu teoreettisesta ja empiirisestä osiosta. Teoreettisessa osuudessa perehdytään tietojohtamisen rooliin ja vaikutuksiin nykypäivän teknologiayrityksessä. Lisäksi tarkastellaan raportoinnin muotoja ja sisältöjä projektitoiminnassa. Ensimmäisessä osuudessa perehdytään myös tietojärjestelmän luomiseen teoreettisesta näkökulmasta sekä projektin suorituskykymittaukseen. Tutkimuksen toisessa osuudessa perehdytään kohdeyrityksen raportointiin sekä kehitystyön pohjana olevaan ongelmaan koskien putkiston massa- ja määrä- raportointia koskien. Empiirisessä osuudessa luodaan raportointijärjestelmä yrityksen käyttöön. Empiirinen osuus etenee soveltaen vesiputousmallin vaiheita tavoitteiden määrittelystä, toteutuksen suunnittelun ja testauksen kautta käyttöönottoon, kuitenkin niin että jokaiseen vaiheeseen sisällytettiin Demingin kehän iteraatio-ajatus ja toistuvat työvaiheet ennen seuraavalle tasolle siirtymistä.
Tutkimuksen tulos on raportointijärjestelmä, joka mahdollistaa projektin putkistomateriaalien massa- ja määräperusteisen tarkastelun. Raportti on mahdollisilta osilta automatisoitu ja käytön helppous ja räätälöitävyys maksimoitu. Tutkimus loi myös hyvät lähtökohdat kohdeyrityksen toiminnanohjausjärjestelmän putkia käsittelevän osuuden kehittämiselle. Tutkimus osoittaa, että uuden raportointijärjestelmän luominen ja uusien toimintamallien vakiinnuttaminen vaativat aikaa ja monipuolista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa.
Tutkimuksen rakenne koostuu teoreettisesta ja empiirisestä osiosta. Teoreettisessa osuudessa perehdytään tietojohtamisen rooliin ja vaikutuksiin nykypäivän teknologiayrityksessä. Lisäksi tarkastellaan raportoinnin muotoja ja sisältöjä projektitoiminnassa. Ensimmäisessä osuudessa perehdytään myös tietojärjestelmän luomiseen teoreettisesta näkökulmasta sekä projektin suorituskykymittaukseen. Tutkimuksen toisessa osuudessa perehdytään kohdeyrityksen raportointiin sekä kehitystyön pohjana olevaan ongelmaan koskien putkiston massa- ja määrä- raportointia koskien. Empiirisessä osuudessa luodaan raportointijärjestelmä yrityksen käyttöön. Empiirinen osuus etenee soveltaen vesiputousmallin vaiheita tavoitteiden määrittelystä, toteutuksen suunnittelun ja testauksen kautta käyttöönottoon, kuitenkin niin että jokaiseen vaiheeseen sisällytettiin Demingin kehän iteraatio-ajatus ja toistuvat työvaiheet ennen seuraavalle tasolle siirtymistä.
Tutkimuksen tulos on raportointijärjestelmä, joka mahdollistaa projektin putkistomateriaalien massa- ja määräperusteisen tarkastelun. Raportti on mahdollisilta osilta automatisoitu ja käytön helppous ja räätälöitävyys maksimoitu. Tutkimus loi myös hyvät lähtökohdat kohdeyrityksen toiminnanohjausjärjestelmän putkia käsittelevän osuuden kehittämiselle. Tutkimus osoittaa, että uuden raportointijärjestelmän luominen ja uusien toimintamallien vakiinnuttaminen vaativat aikaa ja monipuolista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa.