Väli- ja yläpohjan kaksoislaattapalkiston korjaaminen peruskorjaushankkeissa

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin väli- ja yläpohjan kaksoislaattapalkiston korjaamista peruskorjaushankkeissa. Rakennetta on käytetty yleisesti asuinkerrosrakennusten väli- ja yläpohjarakenteena vuosien 1910-1960 välillä. Rakenteissa on käytetty ontelotilojen täytteinä homehtumisherkkiä materiaaleja, jotka vaurioituessaan voivat aiheuttaa rakennuksen käyttäjille haitallisia päästöjä, mikäli rakenteesta on ilmayhteys rakennuksen sisäilmaan. Tutkimuksen lähtökohtana oli tarkastella rakenteiden korjausta peruskorjaushankkeiden näkökulmasta, joissa perinteisesti tavoitellaan rakenteelle pitkää käyttöikää. Tutkimus toteutettiin kohdeyrityksen toimeksiannosta ja heidän käyttöönsä laadittiin tutkimuksen yhteydessä suunnitteluohje, jota ei tämän työn yhteydessä julkaista. Tutkimuksessa kartoitettiin kirjallisuustutkimuksen avulla korjaukseen vaikuttavat asetukset ja lainsäädäntö, sekä tarkasteltiin niiden vaikutusta suunnitteluun. Tutkimuksen yhteydessä tarkasteltiin kohdeyrityksen kautta saatuja case-kohteita. Niiden perusteella saatiin tietoa eri korjausmenetelmistä sekä kokemuksia käytännön toteutuksen kautta. Case-kohteista ilmeni monia asioita, jotka tulee huomioida suunnitelmissa. Tutkimuksen yhteydessä tarkasteltiin yläpohjarakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä toimivuutta. Laskennassa tarkasteltiin alkuperäisen rakenteen toimintaa sekä erilaisten korjattujen vaihtoehtojen toimivuutta. Laskentaolosuhteina käytettiin Tampereen teknillisen yliopiston ja Ilmatieteenlaitoksen yhteistyössä määrittämiä rakennusfysikaalisia testivuosia. Homeenkasvua rakenteessa tarkasteltiin VTT:n ja TTY:n kehittämän suomalaisen homemallin avulla. Tutkimuksessa vertailtiin eri korjausvaihtoehtoja SWOT-analyysin avulla. Jokaisella korjausvaihtoehdolla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, eikä ole olemassa jokaiseen kohteeseen sopivaa malliratkaisua. Kevyillä korjauksilla on mahdollista saavuttaa hyviä lopputuloksia, kuitenkin epävarmuustekijät ovat suurempia kuin raskaammissa korjauksissa. Korjausvaihtoehtoja arvioitaessa on myös otettava huomioon korjauksen varmuus eri toimintakriteerien suhteen. Tutkimuksen päätavoite saavutettiin ja tutkimuksen yhteydessä laadittiin kohdeyrityksen käyttöön suunnitteluohje, jonka avulla korjausten suunnittelu tehostuu ja kaikki tarvittavat asiat tulee huomioitua. Suunnitteluohjeen yhteydessä laadittiin eri korjausvaihtoehdoista mallirakennetyypit erityishuomioineen yrityksen käyttöön.