Rakennuspohjan ja tonttialueen salaojitus

Abstract

Kosteusteknisesti toimivaan rakennukseen pyrittäessä on välttämätöntä tarkastella vesikaton ja muun ulkovaipan lisäksi maanalaisia sekä -vastaisia rakenteita. Suurimmat kosteuslähteet kyseisillä rakenteilla ovat kapillaarisesti nouseva pohjavesi ja rakennuspohjan sivuilta virtaavat vajovedet. Näiden kosteuslähteiden poistaminen, tai vähintäänkin rakenteisiin pääsyn rajoittaminen, suoritetaan salaojitusjärjestelmän avulla. Myös tonttialueen salaojittaminen saattaa olla aiheellista. Esimerkiksi alueen käyttötarkoitus voi vaatia lammikoitumatonta ja routimatonta aluetta, jolloin alueen salaojittamisesta on hyötyä. Tässä kirjallisuuskatsauksessa käsitellään salaojituksen toteuttamista suomalaisessa rakentamisessa.

Salaojituskerros on todella tärkeä osa salaojitusjärjestelmän toiminnan kannalta. Käytettävän materiaalin tulee olla tarkoitukseensa soveltuvaa. Salaojituskerroksen paksuus ja sijainti rakenteisiin nähden on myös huomioitava, sillä salaojituskerros katkaisee veden kapillaarisen kulkeutumisen. Muita tärkeitä asioita toimivuuden näkökulmasta ovat muun muassa salaojaputkien sijainti rakenteisiin nähden ja järjestelmän huollettavuus. Salaojajärjestelmän huollettavuus saadaan aikaan muun muassa tarkastuskaivoilla ja suorien putkilinjojen käyttämisellä.

Tässä kandidaatintyössä on tehty katsaus siitä, miten rakennuspohjan ja tonttialueen salaojittaminen suoritetaan. Työn alussa esitellään, mistä salaojitusjärjestelmä koostuu ja mitä vaatimuksia käytettäville järjestelmänosille on. Tarkemmin käsitellään rakennuspohjan salaojittamista, mutta myös tonttialueen salaojittamisesta käsitellään. Lisäksi mainitaan tärkeimpiä salaojajärjestelmän kunnossapidon toimenpiteitä, jotka suositellaan tehtäväksi säännöllisesti. Järjestelmän huoltotoimenpiteillä varmistetaan kuivatuksen toimintaa ja pidennetään sen käyttöikää.