Toimintamallin kehittäminen kattilalaitoksen rakennustehtävätiedon hallinnassa
Taipale, Anton Elias (2018)
Taipale, Anton Elias
2018
Konetekniikka
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201805221732
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201805221732
Tiivistelmä
Kattilalaitoksien suunnittelussa rakennesuunnittelu on merkittävässä osassa, sillä se asettaa monia rajoituksia ja vaatimuksia layoutsuunnitteluun. Laitossuunnittelussa laadittava rakennustehtävätieto toimii ulkoistetun rakennesuunnittelijan lähtötietona, minkä pohjalta kattilalaitoksen teräsrakenne suunnitellaan. Laitossuunnitteluosastolla vallitseva toimintatapa sisältää variaatiota suunnitteluprosessissa ja rakennustehtävätiedon laatimisessa, minkä vuoksi prosessi ei ole yksiselitteinen ja näin ollen sen hallinta on haasteellista. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa laitossuunnitteluosaston suunnitteluprosessin ongelmat ja luoda uusi toimintamalli rakennustehtävätiedon laatimiseen ja välittämiseen suunnittelutoimistoille.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käydään läpi rakennustehtävätietoon liittyviä käsitteitä ja suunnittelun laatua sekä uudelleenkäyttämistä. Alkutilanteen kartoituksessa käytettiin aineistonkeruumenetelmänä haastatteluita, joilla saatiin tietoa nykyisestä tilanteesta ja sen ongelmista, rakennustehtävätiedon sisällöstä ja formaateista sekä kehitysideoita tulevaisuuteen. Haastatteluiden sisältö on työn keskeisiä osioita sen analysoinnin ohella, mikä on tehty 5. luvussa. Alkutilanteen kartoituksen luvussa esitellään myös vallitseva toimintaympäristö ja projektitoiminta, jota ohjaa monesti hyvin tiukat aikataulut. Toimintamallin nykyinen tilanne on määritetty alkutilanteen kartoituksessa, jotta kehitysosiossa voidaan verrata uuden toimintamallin tuomia muutoksia alkuperäiseen.
Uuden toimintamallin rakentaminen aloitettiin analysoimalla haastatteluista ja sisäisistä keskusteluista nousseita ongelmia, toimintatapoja ja kehitysideoita. Jo varhaisessa vaiheessa haastatteluista pystyi nostamaan tärkeimmät kohteet esiin, mitkä ovat yhtenäinen toiminta, ohjeistuksen laatiminen, 3D-mallin kuormapisteiden siirtäminen suoraan suunnittelutoimistojen malleihin, 2D-piirustuksen selkeys ja sen tärkeys suunnitteluprosessissa. Tämän jälkeen eri variaatioita rakennustehtävätiedon formaateista vertailtiin, mistä päästiin tulokseen, jossa 3D-malli, 2D-piirustus ja uudenlainen kuormataulukko muodostavat suunnittelutoimistoille lähetettävän kokonaisuuden. 2D-piirustuksen tärkeys nousi esiin mallin tarkastamisessa sekä juridisessa mielessä, minkä vuoksi se edelleen tulee olemaan osa rakennustehtävätietopakettia. Toimintamallin implementoiminen vaatii muutamia toimenpiteitä, joista tärkeimmät ovat kuormataulukon kehittäminen ja ohjeistukset laatiminen.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käydään läpi rakennustehtävätietoon liittyviä käsitteitä ja suunnittelun laatua sekä uudelleenkäyttämistä. Alkutilanteen kartoituksessa käytettiin aineistonkeruumenetelmänä haastatteluita, joilla saatiin tietoa nykyisestä tilanteesta ja sen ongelmista, rakennustehtävätiedon sisällöstä ja formaateista sekä kehitysideoita tulevaisuuteen. Haastatteluiden sisältö on työn keskeisiä osioita sen analysoinnin ohella, mikä on tehty 5. luvussa. Alkutilanteen kartoituksen luvussa esitellään myös vallitseva toimintaympäristö ja projektitoiminta, jota ohjaa monesti hyvin tiukat aikataulut. Toimintamallin nykyinen tilanne on määritetty alkutilanteen kartoituksessa, jotta kehitysosiossa voidaan verrata uuden toimintamallin tuomia muutoksia alkuperäiseen.
Uuden toimintamallin rakentaminen aloitettiin analysoimalla haastatteluista ja sisäisistä keskusteluista nousseita ongelmia, toimintatapoja ja kehitysideoita. Jo varhaisessa vaiheessa haastatteluista pystyi nostamaan tärkeimmät kohteet esiin, mitkä ovat yhtenäinen toiminta, ohjeistuksen laatiminen, 3D-mallin kuormapisteiden siirtäminen suoraan suunnittelutoimistojen malleihin, 2D-piirustuksen selkeys ja sen tärkeys suunnitteluprosessissa. Tämän jälkeen eri variaatioita rakennustehtävätiedon formaateista vertailtiin, mistä päästiin tulokseen, jossa 3D-malli, 2D-piirustus ja uudenlainen kuormataulukko muodostavat suunnittelutoimistoille lähetettävän kokonaisuuden. 2D-piirustuksen tärkeys nousi esiin mallin tarkastamisessa sekä juridisessa mielessä, minkä vuoksi se edelleen tulee olemaan osa rakennustehtävätietopakettia. Toimintamallin implementoiminen vaatii muutamia toimenpiteitä, joista tärkeimmät ovat kuormataulukon kehittäminen ja ohjeistukset laatiminen.