Putkenvalmistuslinjan sisähöyläysprosessin laadun parantaminen
Turja, Juho (2018)
Turja, Juho
2018
Konetekniikka
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201805091636
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201805091636
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin kylmämuovatun pituushitsatun putken valmistuksessa putken sisäpuolisen hitsauspurseen höyläysprosessia. Tavoitteena oli selvittää sisähöyläyksen kyvykkyys kohdeyrityksessä ja selvittää höylätyn sisäpurseen mittaamiselle parhaiten soveltuva mittalaite. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja tapaustutkimusta. Työkaluina käytettiin tilastollisia prosessinhallintamenetelmiä ja mittausjärjestelmäanalyysiä.
Kirjallisuuskatsauksen avulla hankittiin teoriatieto laadunhallinnasta ja sisähöyläyksestä. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta laadittiin sisähöyläyksen syy- ja seurauskaavio, jota hyödynnettiin höyläysprosessia arvioitaessa. Laadunhallinnan osalta kirjallisuuskatsauksessa keskityttiin tilastollisiin prosessinhallintamenetelmiin ja mittauslaiteanalyysiin.
Kohdeyrityksen putkenvalmistuslinjojen sisähöyläykseen perehdyttiin tapaustutkimuksen keinoin. Putkenvalmistuslinjojen toimintaa seurattiin sisähöyläyksen ollessa käytössä ja tuotantoeristä kerättiin näytteitä analysoitavaksi. Näytteiden mittaustulosten keskiarvon ja –poikkeaman perusteella määriteltiin sisähöyläyksen prosessivaihtelun luonnolliset rajat eli ohjausrajat. Vaihtelun perusteella määritettiin putkenvalmistuslinjojen sisähöyläyksen kyvykkyys. Ohjausrajojen avulla selvitettiin sisähöyläyksessä ilmenneitä erityissyitä, joihin sisähöyläyksen kehitystyössä tulee jatkossa kiinnittää huomiota vaihtelun pienentämiseksi. Syy- ja seurauskaavion, erityissyiden ja linjalla tehtyjen havaintojen avulla tunnistettiin käytäntöjä, jotka tulisi huomioida sisähöyläyksen ohjeistuksessa ja ottaa käyttöön kaikilla linjoilla.
Höylätyn sisäpurseen mittaamiselle parhaiten soveltuvaa menetelmää tutkittiin mittausjärjestelmäanalyysin keinoin. Työssä analysoitiin projektoria, työntömittaa, mikrometriä ja mittakelloa sisäpurseen mittaamiseen. Mittausjärjestelmäanalyysillä selvitettiin mittaustulosten toistettavuus ja uusittavuus, joiden perusteella tunnetaan mittalaitteiden mittausepävarmuus.
Työn tuloksena tunnetaan sisähöyläyksen kyvykkyys kohdeyrityksen putkenvalmistuslinjoilla ja sisäpurseen mittaamiseen parhaiten soveltuva mittalaite. Lisäksi työn tuloksena on annettu kehitysehdotuksia sisähöyläämisen kehittämiseksi ja vaihtelun pienentämiseksi.
Kirjallisuuskatsauksen avulla hankittiin teoriatieto laadunhallinnasta ja sisähöyläyksestä. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta laadittiin sisähöyläyksen syy- ja seurauskaavio, jota hyödynnettiin höyläysprosessia arvioitaessa. Laadunhallinnan osalta kirjallisuuskatsauksessa keskityttiin tilastollisiin prosessinhallintamenetelmiin ja mittauslaiteanalyysiin.
Kohdeyrityksen putkenvalmistuslinjojen sisähöyläykseen perehdyttiin tapaustutkimuksen keinoin. Putkenvalmistuslinjojen toimintaa seurattiin sisähöyläyksen ollessa käytössä ja tuotantoeristä kerättiin näytteitä analysoitavaksi. Näytteiden mittaustulosten keskiarvon ja –poikkeaman perusteella määriteltiin sisähöyläyksen prosessivaihtelun luonnolliset rajat eli ohjausrajat. Vaihtelun perusteella määritettiin putkenvalmistuslinjojen sisähöyläyksen kyvykkyys. Ohjausrajojen avulla selvitettiin sisähöyläyksessä ilmenneitä erityissyitä, joihin sisähöyläyksen kehitystyössä tulee jatkossa kiinnittää huomiota vaihtelun pienentämiseksi. Syy- ja seurauskaavion, erityissyiden ja linjalla tehtyjen havaintojen avulla tunnistettiin käytäntöjä, jotka tulisi huomioida sisähöyläyksen ohjeistuksessa ja ottaa käyttöön kaikilla linjoilla.
Höylätyn sisäpurseen mittaamiselle parhaiten soveltuvaa menetelmää tutkittiin mittausjärjestelmäanalyysin keinoin. Työssä analysoitiin projektoria, työntömittaa, mikrometriä ja mittakelloa sisäpurseen mittaamiseen. Mittausjärjestelmäanalyysillä selvitettiin mittaustulosten toistettavuus ja uusittavuus, joiden perusteella tunnetaan mittalaitteiden mittausepävarmuus.
Työn tuloksena tunnetaan sisähöyläyksen kyvykkyys kohdeyrityksen putkenvalmistuslinjoilla ja sisäpurseen mittaamiseen parhaiten soveltuva mittalaite. Lisäksi työn tuloksena on annettu kehitysehdotuksia sisähöyläämisen kehittämiseksi ja vaihtelun pienentämiseksi.