Lisätyn todellisuuden laitteistojen soveltuvuus opetuksessa
Frigård, Juho (2018)
2018
Automaatiotekniikka
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201804261550
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201804261550
Tiivistelmä
Työssä on tutkittu lisätyn todellisuuden laitteistojen soveltuvuutta opetuksessa. Lisätty todellisuus on kasvava sovellusala, ja sitä hyödynnetään monipuolisissa kohteissa. Soveltuvuuden arvioinnissa on käytetty ulkoisia lähteitä sekä työtä varten itse toteutetun sovelluksen ValveAR kerryttämää kokemusta ja havaintoja.
Lisätyllä todellisuudella on havaittu olevan monia hyötyjä opetuksessa. Sen avulla voidaan parantaa oppilaiden keskittymistä ja tuloksia sekä tarjota samanlaista opetusta käytössä olevista tiloista huolimatta. Tämän lisäksi sovelluksien kehittäminen on nykyaikana helpompaa, joten niitä voidaan kehittää monipuolisemmin, ja opetuslaitokset, opettajat ja oppilaat voivat rakentaa omia lisätyn todellisuuden sovelluksiaan, jotka ovat räätälöity heidän tarpeisiinsa ja oppimateriaaleihinsa.
Sovelluksia suunniteltaessa on huolehdittava, etteivät ne häiritse opetushenkilökunnan tai oppilaiden keskittymistä opetettavaan asiaan. Monimutkainen ohjeistus, sovelluksien ja laitteiden toimimattomuus, suuri määrä aistiärsykkeitä kerralla sekä koulutuksen puute heikentävät keskittymistä. Mobiilisovelluksien yhteydessä ongelmakohtia ovat huonot työskentelyasennot, käsien rasittuminen, kompastumiset ja törmäykset ympäristössä oleviin esineisiin.
ValveAR -sovellus toteutettiin Unity-ohjelmistolla. Sovellus käyttää Tangon-ohjelmistoalustaa, jonka avulla saadaan syvyysmittauksia ympäristöstä, ja se on käytössä Asuksen ZenFone AR -älypuhelimessa. Sovelluksella käyttäjä voi lisätä todelliseen ympäristössä olevalle tasolle, kuten pöydälle tai lattialle, kolmiulotteisin mallin venttiilistä. Venttiilin mallissa oleva animaatio havainnollistaa venttiilin toimintaa.
Lisätyllä todellisuudella on havaittu olevan monia hyötyjä opetuksessa. Sen avulla voidaan parantaa oppilaiden keskittymistä ja tuloksia sekä tarjota samanlaista opetusta käytössä olevista tiloista huolimatta. Tämän lisäksi sovelluksien kehittäminen on nykyaikana helpompaa, joten niitä voidaan kehittää monipuolisemmin, ja opetuslaitokset, opettajat ja oppilaat voivat rakentaa omia lisätyn todellisuuden sovelluksiaan, jotka ovat räätälöity heidän tarpeisiinsa ja oppimateriaaleihinsa.
Sovelluksia suunniteltaessa on huolehdittava, etteivät ne häiritse opetushenkilökunnan tai oppilaiden keskittymistä opetettavaan asiaan. Monimutkainen ohjeistus, sovelluksien ja laitteiden toimimattomuus, suuri määrä aistiärsykkeitä kerralla sekä koulutuksen puute heikentävät keskittymistä. Mobiilisovelluksien yhteydessä ongelmakohtia ovat huonot työskentelyasennot, käsien rasittuminen, kompastumiset ja törmäykset ympäristössä oleviin esineisiin.
ValveAR -sovellus toteutettiin Unity-ohjelmistolla. Sovellus käyttää Tangon-ohjelmistoalustaa, jonka avulla saadaan syvyysmittauksia ympäristöstä, ja se on käytössä Asuksen ZenFone AR -älypuhelimessa. Sovelluksella käyttäjä voi lisätä todelliseen ympäristössä olevalle tasolle, kuten pöydälle tai lattialle, kolmiulotteisin mallin venttiilistä. Venttiilin mallissa oleva animaatio havainnollistaa venttiilin toimintaa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8253]